Automatiikka lyhentää sähkökatkojen kestoa

Artikkeli
Automatiikka lyhentää sähkökatkojen kestoa
Kun sähköverkkoon tulee vika, Carunan käyttökeskuksen näytöille ilmestyy monenlaisia hälytyksiä ja ilmoituksia. Käyttökeskuksen käytönvalvoja tekee arvion siitä, pitääkö uhkaava vikapaikka saada sähköttömäksi vai onko esimerkiksi kaatunut puu katkaissut sähkön toimituksen kokonaan. Tulevaisuudessa vianhallinta tapahtuu yhä enemmän automatiikalla, ja vianhallinta nopeutuu.  

Sähkönjakelun keskeytykset eivät ole kenenkään etu – Carunalle keskeytykset maksavat ja asiakkaalla ne näkyvät sähkökatkoina. Vaikka keskeytyksien vaikutukset ovat vähentyneet vuosien varrella, ne aiheuttavat silti päänvaivaa etenkin myrskyjen aikaan. Viimeisin isompi sähköverkon suurhäiriötilanne tapahtuikin alkuvuodesta 2022.  

Kun automatiikka havaitsee vian sähköverkossa, tapahtuu niin sanottu jälleenkytkentä. Jälleenkytkennän seurauksena sähköt katkaistaan, jonka jälkeen ne kytkeytyvät automaattisesti uudelleen päälle. Keskeytyksen pituus vaihtelee yleensä alle sekunnista muutamaan minuuttiin. Monet perinteiset ilmajohtoverkon viat häviävät tällä toiminnolla.

Uudempaa automatiikkaa ovat esimerkiksi sähköjohtoihin asennetut anturit, jotka hälyttävät, kun ilmajohdolle laskeutuu talvella liikaa lunta. Näin on mahdollista ennakoida aikaisempaa paremmin tulevia vikatilanteita ja parhaimmillaan estää niiden syntyminen. 

Carunan vanhempi käyttöinsinööri Tommi Halkosaari on sähköverkon vikojen asiantuntija. Diplomityössään hän selvitti, mikä vaikutus älykkäällä automatisoinnilla on vikakeskeytyksien kestoon ja kustannuksiin. Hän tutki erityisesti vian paikannuksen, erotuksen ja jakelun palautuksen automatisointia eli niin sanottua FLISR-automatiikkaa.  

Halkosaari tuotti dataa siitä, millaisia hyötyä lisääntyvällä automatiikalla saadaan asiakkaille ja millaisilla kustannuksilla. 

“Olennaisin lopputulos tutkimuksessa on se, että lisääntyvästä automatiikasta on hyötyä kaikissa tapauksissa, ei vain myrskyssä”, Halkosaari sanoo.  

Jos lintu lentää ilmajohtoon, yksinkertainen automatiikka katkaisee ja palauttaa sähköt  

Sähköverkon yleisimpiä vikoja ovat sähkölinjoille kaatuvat puut ja erilaiset materiaalivauriot. Metsäiset alueet ovat myrskyssä sähkölinjojen suurin vihollinen: lentävät oksat, kaatuvat puut ja tykkyyntyvä lumi aiheuttavat selvästi suurimman osan myrskyvioista.  

Kun sähköverkossa havaitaan vika, Carunan käyttöinsinööri aloittaa vikapaikan rajaamisen etänä kaukokäyttölaitteiden avulla. Sen jälkeen hän kutsuu asentajan jatkamaan vikapaikan etsimistä maastossa sekä lopulta korjaamaan sen. Inhimillisyyden rajat tulevat nopeasti vastaan: ihminen pystyy hoitamaan vain yhden sähköverkon ongelman yhdellä kertaa. Jos samaan aikaan ilmenee useampia vikapaikkoja, täytyy ne hoitaa yksi kerrallaan. 

Jo nyt asiakkaiden sähkömittarit välittävät Carunalle automaattisesti tiedon erilaisista sähköverkon vikatilanteista. Silloin, kun verkossa on pysyvä vika, käytönvalvoja pyrkii palauttamaan sähköt sille verkon osuudelle, johon vika ei kohdistu. Tulevaisuudessa tämänkin voi tehdä automatiikalla. 

Tälläkin hetkellä automatiikka palauttaa sähköt verkkoon tapauksessa, jossa sähköverkon vauriot eivät ole pysyviä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi sähkölinjaan törmännyt eläin. 

“Maakaapeloinnit ovat vähentäneet myrskyjen aiheuttamia vikoja verkossa. Katkoja edelleen tulee, mutta niiden laajuudet ovat pienempiä kuin ennen”, Halkosaari kertoo.  

Automatiikasta on hyötyä etenkin myrskyissä 

Toisin kuin ihminen, automatiikka pystyy hoitamaan monta ongelmaa samanaikaisesti. Se ottaa huomioon sähköasemien suojalaitteiden mittausdatan ja laskee potentiaalisia vikapaikkoja valmiiksi. Näin sähköt saadaan nopeammin palautettua. 

“Suurin hyöty automatiikassa on siinä, että vianrajaus nopeutuu, ja sitä kautta sähkökatkot lyhenevät ja niiden vaikutusalueet pienenevät. Myös käytönvalvojan työaikaa vapautuu muuhun”, Halkosaari sanoo. 

Kun automatiikkaa lisätään, vianpaikannustoiminnot muutetaan aluksi puoliautomaattiseksi. Se tarkoittaa, että järjestelmän annetaan ensin ehdottaa toimintoa, jonka ihminen vahvistaa. Ihannetilanteessa järjestelmä rajaa vian sähköverkossa mahdollisimman pieneksi. Poikkeavat tilanteet hoitaa aina ihminen, ja siksi myös käytönvalvojien kouluttaminen toimimaan automatiikan kanssa on tärkeää.  

Mitä enemmän sähköverkossa on vikoja, sitä hyödyllisemmäksi automatiikka muodostuu. Suurhäiriötilanteessa järjestelmä voi olla helposti jopa puoli tuntia ihmistä nopeampi rajaamaan vika-alueita. Puoli tuntia on pitkä aika asiakkaalle, joka odottaa sähköjen palautumista.  

Carunalla käynnistetyssä FLISR-projektissa selvitetään, miten automatiikkaa vianmäärityksessä voi lisätä. Tuloksia nähdään toivottavasti jo vuoden kuluessa.  

Lue lisää