Caruna-konserni 1.1.-30.6.2023: Caruna jatkoi investointeja suomalaisen energiamurroksen toteutukseen huolimatta inflaatiosta ja nousseista kustannuksista toimintaympäristössä
Caruna-konsernin tammi-kesäkuun investoinnit olivat yhteensä 63,5 (58,5) MEUR, josta suurjännitteisen jakeluverkon investointien osuus oli 15 prosenttia.
Energiamurros ohjaa sähkön kulutusta, jonka uskotaan kasvavan Suomessa yli 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, ja jakeluverkot kriittisenä alustana mahdollistavat tämän. Asiakkaiden energiankulutuksen optimointi ja älykkäät sähköverkot auttavat tasapainottamaan sähkön kysyntää ja tarjontaa sekä näin edistämään kysyntäjoustoa, jota tarvitaan, kun uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy. Tämä vaatii investointeja kapasiteettiin ja sähköverkkojen huoltovarmuuteen.
”Sähköverkkojen rooli puhtaan siirtymän toteutuksessa on keskeinen, jotta Suomen hiilineutraaliustavoitteet saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Tänään aloitetut investoinnit valmistuvat vasta tämän vuosikymmenen lopussa, ja suomalaisen energiaomavaraisuuden, huoltovarmuuden ja puhtaan siirtymän edistämisellä on jo kiire. Energiaviraston uusi valvontamalli vuosille 2024–2031 vaikuttaa investointien kannattavuuteen myös tulevaisuudessa”, sanoo Noora Neilimo-Kontio, Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja.
Toimintaympäristön haasteista huolimatta operatiivinen toiminta on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Sähkönjakelun keskimääräistä asiakaskohtaista keskeytysaikaa mittaava SAIDI pieneni 53 minuutista 27 minuuttiin, asiakastyytyväisyyttä kuvaava suositteluaste (NPS) nousi ollen 32 (29), ja työturvallisuuden parantumista kuvaava tapaturmataajuusindeksi kehittyi positiivisesti ollen 2,1 (5,7). Vakaa likviditeetti mahdollistaa toiminnan kehittämisen jatkossakin.
Avainluvut tammi-kesäkuu 2023:
MEUR tai kuten merkitty | H1 2023 | H1 2022 | 2022 |
Liikevaihto | 246,1 | 253,6 | 484,6 |
Liikevoitto | 103,7 | 99,5 | 184,7 |
Liikevoitto, prosenttia liikevaihdosta | 42,1 | 39,2 | 38,1 |
Raportointikauden voitto | 37,7 | 33,4 | 50,8 |
Investoinnit | 63,5 | 58,5 | 133,6 |
Rahavirta investointien jälkeen | 49,4 | 54,9 | 47,6 |
Korollinen nettovelka (raportointikauden lopussa) | 3 261,4 | 3 270,4 | 3 311,7 |