Caruna rakentaa Pohjanmaalle satoja kilometrejä toimitusvarmaa sähköverkkoa – hankkeissa puretaan 7 000 sähköpylvästä ja 149 muuntamoa

Artikkeli
Caruna rakentaa Pohjanmaalle satoja kilometrejä toimitusvarmaa sähköverkkoa – hankkeissa puretaan 7 000 sähköpylvästä ja 149 muuntamoa
Caruna rakentaa Pohjanmaalle yhteensä 400 kilometriä toimitusvarmaa sähköverkkoa Kurikan, Alavuden ja Peräseinäjoen haja-asutusalueilla. Samalla se tukee aurinkovoiman pientuotannon liittämistä verkkoon ja auttaa varautumaan kasvavaan sähkönkulutukseen.

Haja-asutusalueille Kurikkaan, Alavudelle ja Peräseinäjoelle rakennetaan maakaapelia vuonna 2022 alkaneilla hankkeilla, jotka valmistuvat tämän vuoden aikana. Lisäksi Carunan jakelualueen taajamia kaapeloidaan vuonna 2021 alkaneella lähikaapelihankkeella.  

Hankkeissa kaivetaan reittiä yhteensä 260 kilometriä, rakennetaan maakaapelia noin 400 kilometriä ja puretaan 250 kilometriä ilmajohtoa.  

”Esimerkiksi Kristiinankaupungin projektissa jätimme kallioisella mökkialueella osan reitistä kaapeloimatta, koska emme halunneet turmella maisemaa louhintatöillä. Kaapeloinnin sijaan vaihdoimme vain uudet sähköpylväät vanhojen tilalle”, Carunan rakennuttajapäällikkö Janne Aro-Koivisto sanoo. 

Puistomuuntamot ovat paremmin suojattuja 

Kaapeloinnin yhteydessä puretaan yhteensä noin 7 000 sähköpylvästä ja 149 muuntamoa. Lisäksi haja-asutusalueilla saneerataan ilmajohtoverkkoa vaihtamalla 1 800 sähköpylvästä uusiin. 

”Korvaamme vanhoja pylväsmuuntamoita puistomuuntamoilla. Niissä on keskijänniteverkon erottimia, joilla pystytään erottamaan vikaantunut keskijännitekaapeli irti verkosta, minkä ansiosta sähköt saadaan palautettua nopeammin ehjälle verkon osalle”, Aro-Koivisto sanoo. 

”Pienjänniteverkon sulakesuojaus on myös toteutettu puistomuuntamoissa paremmin kuin pylväsmuuntamoissa. Puistomuuntamoissa on myös öljykaukalot. Jos muuntajakone särkyy esimerkiksi salamaniskusta, sen öljyt eivät pääse valumaan maaperään.” 

Uusia puistomuuntamoita rakennetaan Pohjanmaalle noin 90 kappaletta. 

Kaapelit maahan kaivamalla tai auraamalla 

Maakaapelit asennetaan maahan joko kaivamalla tai auraamalla. Kaivantoon asentaminen on perinteisempi tapa. Samaan kaivantoon voidaan asentaa useita kaapeleita rinnakkain. 

”Auraaminen on nopeampi menetelmä, eikä se aiheuta niin paljon ennallistamistöitä kuin perinteinen kaapelinkaivuu, koska siinä aurataan vain noin 10 senttimetriä leveä kanava kaapelille”, Aro-Koivisto sanoo. 

”Auraaminen soveltuu vain pidemmille osuuksille hyvässä maaperässä, esimerkiksi savimaassa, joka ei sisällä kiviä, salaojia tai muuta maanalaista infraa. Rajoitteena on myös, että aurattuun kaapelikanavaan mahtuu vähemmän kaapeleita kuin kaivantoon.” 

Ympäristöasiat huomioitiin jo suunnitteluvaiheessa 

Suunnitteluvaiheessa selvitetään muun muassa mahdolliset tulva- ja luonnonsuojelualueet sekä museoviraston suojelemat kohteet. Suojelukohteista ja vesistön alituksista pyydetään aina lausunto asianomaiselta taholta. Lausunnon perusteella valitaan reitti ja kohteeseen soveltuvat työtavat.  

”Esimerkiksi Kristiinankaupungin lähikaapeliprojektissa kaivoimme vanhan hautausmaan liepeillä. Tällä osuudella oli museoviraston edustaja valvomassa kaivuutöitä.” 

Uusi sähköverkko sijoitetaan aikaisemmin rakennetulle alueelle aina kun se on mahdollista. 

”Kaapelireitit pyritään sijoittamaan teiden varsille ja tonttien tai peltojen reunoille sen sijaan, että kaivaisimme keskeltä peltoja tai metsiä suorinta reittiä”, Aro-Koivisto sanoo. 

Lue lisää