Carunan tiilitornimuuntajien purku on osa tutkimusta, jossa selvitetään rakentamisen ympäristövaikutuksia
Yhdellä purkutyömaista kokeiltiin uudenlaisia työtapoja, joilla koko työmaan hiilidioksidipäästöt saatiin nollaan. Työ oli myös osa Tampereen yliopiston tutkimusta, jossa tutkitaan tiilien uudelleenkäytön hiilidioksidipäästöjä.
Kiertotaloustutkimuksessa selvitetään rakentamisen ja purkamisen ympäristövaikutuksia
Tampereen yliopisto keräsi yhdeltä purkutyömaalta dataa tutkimukseen, jossa selvitetään tiilien uudelleenkäytön ympäristövaikutuksia. Ensimmäiseksi tutkittiin laboratoriokokeilla rakennuksista purettujen tiilien lujuutta ja pakkasenkestävyyttä.
Tampereen yliopiston tutkija Emmi Salmio tutkii rakennusmateriaalien uudelleenkäytön hiilijalanjälkeä.
“Selvitän, miten paljon päästöjä syntyy, kun tiilet puretaan ja puhdistetaan uudelleenkäytettäväksi. Sitten vertaan uudelleenkäytettävän tiilen purusta ja puhdistuksesta syntyvää hiilijalanjälkeä uuden tiilen hiilijalanjälkeen”, Salmio kertoo.
Tulosten mukaan uudelleenkäytettävän tiilen hiilijalanjälki on huomattavasti (93–98 %) alhaisempi verrattuna uuteen tiileen, jonka valmistamiseen kuluu valtavasti energiaa tiilten polton takia.
“Meidän on kannettava oma kortemme kekoon ympäristöasioissa. Tehtävämme on kannustaa siirtymää uusiutuvaan energiaan, joten kiertotalouteen liittyvä tutkimus työmaillamme sopii hyvin arvoihimme”, kertoo Carunan rakentamisen vastuullisuudesta vastaava Lotta Setälä.
Tiedonkeruu liittyi EU-rahoitteiseen CIRCuIT-tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan rakentamisen kiertotaloutta.
Lähes 100 prosenttia tiilistä voidaan uusiokäyttää
Carunan työmaalla rakennuksen tiiliseinät purettiin hyvin hienovaraisesti käsin. Ehjät tiilet puhdistettiin laastijäämistä. Tiilet punnittiin ennen ja jälkeen puhdistuksen, jotta saatiin selville hukkaan menevän materiaalin määrä eli käytännössä laasti ja vahingoittuneet tiilet.
Lisäksi kerättiin tiedot käytettyjen laitteiden käyttöajoista ja kulutuksesta. Uudelleenkäytettävän tiilen hiilijalanjälki muodostuu purussa käytettyjen työkoneiden polttoaineen- ja sähkönkulutuksesta, kuljetuksista ja hukkamateriaalin jätteenkäsittelystä.
“Kaikki Carunan työmaakäynnit tehtiin sähköautoilla, jotta sitäkään vähää hiilidioksidipäästöjä ei syntyisi”, Setälä kertoo.
Kokonaisuudessaan projektin aikana syntyneet hiilidioksidipäästöt olivat 7,102tCO2. Päästöt kompensoitiin yhteistyössä Zerowaste Metsä Oy:n kanssa suomalaisen metsän kasvuun.
Suurin osa tiilitornimuuntajan materiaalista on betonia, tiiliä, kivennäislaattoja ja keramiikkaa (57 %). Lisäksi rakennuksista purkautui metallia, rakennusjätettä, louhetta ja muuta kiviainesta.
Jopa 99,6 % kaikesta purkumateriaalista saatiin raaka-ainehyötykäyttöön. Loput 0,4 % materiaaleista meni energiahyötykäyttöön. Ehjänä irrotetut tiilet on Spolia Design Oy:n mukaan tarkoitus hyödyntää viimeistään syksyllä Habitare-messuilla Avotakan messuosastolla.
“Tämän jälkeenkin tiilet on tarkoitus saattaa uuteen käyttökohteeseen, joka voisi olla esimerkiksi viherhuoneen runkorakennetta”, Spolialta kerrotaan.
Espoon alueella tiilitornien purkamisesta vastasi urakoitsija N3M Power Oy Ab yhteistyössä alihankkijansa Umacon Oy:n kanssa.