Espoolaiseen sähköverkkoon lisätään älyä: Carunan pilotissa tutkitaan, voiko sähköverkkoa kuormittaa nykyistä enemmän
Kiihtyvä energiamurros edellyttää merkittäviä panostuksia verkkoon, mutta myös nykyistä älykkäämpiä tapoja käyttää jo olemassa olevaa verkkoa. Siksi Caruna aloitti pilottiprojektin, jossa tutkitaan Espoon 110 kilovoltin ilmajohtoja eli suurjännitteistä jakeluverkkoa.
Yksinkertaistettuna tarkoitus on kokeilla, voiko olemassa olevassa sähköverkossa siirtää nykyistä enemmän tehoa. Tehon tarve kasvaa, kun yhteiskunta sähköistyy ja siirtyminen hiilineutraaleihin ratkaisuihin etenee.
Pilotissa ilmaverkon johtimiin asennetaan sensoreita, jotka välittävät tietoa johtimen tilasta. Tietoja yhdistetään säätilatietoihin, ja niistä pystytään määrittämään johtimien todellinen kuormitettavuus.
“Tässä on nyt konkreettinen teko, jolla espoolaisesta sähköverkosta tehdään älykkäämpi. Energiamurroksen myötä pyrimme kehittämään verkkojamme niin, että pystymme tukemaan esimerkiksi kaukolämpötuotannon sähköistymistä”, sanoo projektipäällikkö Ossi Juujärvi.
Perinteisesti johdon kuormitus – eli se, kuinka paljon virtaa sähköjohdossa siirtyy – on määritelty kiinteäksi kesä- ja talviolosuhteisiin. Kiinteät rajat eivät huomioi muuttuvia sääolosuhteita täysmääräisesti. Johtimien kuormitettavuuteen vaikuttavat erityisesti tuulen nopeus ja suunta sekä ympäristön lämpötila.
Pilottikokeilu aloitetaan muutamassa Espoon suurjänniteverkon osassa. Sensorit asennetaan johtimiin kevään 2023 aikana. Projektissa toteutetaan kevään aikana Espoon suurjänniteverkon lämpökuvaukset helikopterista käsin verkon nykytilan varmistamiseksi.
"Ennusteemme mukaan Espoon huipputeho tulee kasvamaan yli 50 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Muutos vaatii merkittäviä panostuksia verkon kapasiteetin lisäämiseksi, sekä työkaluja verkon älykkääseen käyttöön. Juuri nyt toimenpiteitä tulee tehdä erityisesti suurjännitteisen verkon kapasiteetin kasvattamiseen”, sanoo Carunan sähköverkkojohtaja Elina Lehtomäki.
Kuva: Heimdall Power