Euroopan mestaruus ei heltiä helpolla – sähkönjakeluverkkoinvestointeja tulee tehdä nyt
Puhtaassa siirtymässä kyse ei ole vain ilmastotavoitteista, vaan talouskasvusta, kansallisesta ja eurooppalaisesta kilpailukyvystä sekä turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Siirtymässä onnistuminen on elinehto meille kaikille eurooppalaisille, ja kaikki keinot tässä onnistumiseen on käytettävä. Euroopan komissio ja neuvosto ovat nostaneet jakeluverkkoinvestointivajeen työlistalleen aivan uudenlaisella tavalla vuoden aikana, mikä on erinomainen asia.
Suomessa Energiateollisuus julkaisi oman Energiavisionsa toukokuun alussa, ja sanoma on sama. Suomessakin on varmistettava riittävä sähkönjakeluverkkokapasiteetti, jotta voimme lisätä uusiutuvaa energiantuotantoa ja vetyyn pohjautuvaa teollisuutta. Lisäksi teollisuuden energiantuotannon ja lämmöntuotannon sähköistyminen vaatii lisää kapasiteettia jakeluverkoilta.
Tämä ei tarkoita ainoastaan kantaverkon kehittämistä. Energiateollisuuden vision mukaan Euroopan mestaruuden varmistaminen vaatii sähkönjakeluverkkojen kapasiteetin kasvattamista keskimäärin noin 160 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa yli miljardin euron investointeja jakeluverkkoon joka vuosi. Tämä on valtava työsarka, joka vie aikaa, mutta luo myös paljon uutta työtä ja kasvumahdollisuuksia paikallisestimaakunnissa. Nyt on huolehdittava, että toimintaedellytykset tämän läpiviennille säilyvät ja jopa paranevat.
Sähkönjakelun osalta tilanne näyttää tässä ajanhetkessä hyvin haasteelliselta. Energiavirasto julkaisi vuoden vaihteessa uudet hinnoittelua koskevat valvontamenetelmät seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi. Tavoitteena oli leikata yhtiöiden liikevaihdosta ja varmistaa hintojen lasku pidemmällä aikavälillä, vaikka jo nyt suomalaisten sähkönjakelumaksu on EU-tasolla keskiluokkaa ja verkon pituuteen suhteutettuna edullista. Tätä on hyvin vaikea sovittaa yhteen kasvavan investointitarpeen ja verkon kapasiteetin kehittämisen kanssa. Sääntelyssä pitäisi huomioida muuttunut tilanne puhtaan siirtymän osalta.
Sähkönjakeluliiketoiminta on hyvin pitkäjänteistä ja verkkoinvestointeja tehdään 50 vuoden elinkaariodotuksilla. Tämä tarkoittaa, että tämän vuoden ratkaisujen pitäisi palvella yhteiskuntaa ja kuluttajia vielä 2060-luvullakin. Myös itse jakeluverkon rakentaminen kestää keskimäärin noin 3–7 vuotta. Tänään aloitettu valmistuu todennäköisesti vasta 2030.
Jos Suomessa halutaan varmistaa puhtaan siirtymän eteneminen muilla osa-alueilla suunnitellussa aikataulussa, on sen ehdoton edellytys se, että jakeluverkkoja voidaan ja pystytään kehittämään etupainotteisesti vastaamaan tuleviin tarpeisiin. Valvontamenetelmämuutoksesta johtuen on riski, että sähkönjakeluverkot muodostavat pullonkaulan muille puhtaan siirtymän investoinneille.
Siksi on elintärkeää, että korjaavia toimenpiteitä tehdään mahdollisimman pian tarvittavien investointien mahdollistamiseksi, jotta Suomen jakeluverkoista ei muodostu Hollannin kaltaista pullonkaulaa EU-tasolla. Ensimmäinen mahdollisuus on, kun Suomessa toimenpannaan uusi EU-tason sähkömarkkinadirektiivi ja -asetus, joissa molemmissa tavoitellaan aiempaa vahvempaa investointien etupainotteisuutta ja lainsäädäntöä sekä sääntelyä, joka edistää puhdasta siirtymää.
Tarve merkittäville sähkönjakeluverkkoinvestoinneille tulee tunnistaa ja keinot niiden toteuttamiseksi mahdollistaa koko yhteiskunnan tasolla puhtaan siirtymän, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden tavoitteiden edistämiseksi.