Häviösähkö painaa hiilijalanjäljessä - mutta mitä se oikein on?

Vuonna 2020 Carunan sähköverkkojen häviöt olivat 377,1 GWh, mikä vastaa 21 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa tai 188 000 kerrostaloasuntoa. 

Carunan kehityspäällikkö Bengt Söderlundin mukaan häviösähköä syntyy aina, kun sähköä siirtyy sähköverkossa. Pieni osa siirretystä sähköstä jää matkalle ja muuttuu lämmöksi. Tämän aiheuttaa resistanssi eli aineen ominaisvastus. Vaikka sähköverkon rakentamisessa käytetty kupari ja alumiini johtavat sähköä hyvin, häviötä syntyy myös niissä.  

”Häviösähköä voi pienentää verkon kehittämisellä ja sillä, että verkkoa käytetään oikein. Verkon häviöt pienenevät, kun verkkoa operoidaan erilaisiin tehotarpeisiin parhaiten soveltuvilla jännitetasoilla, valitaan johtimelle isompi poikkipinta-ala tai valitaan vähähäviöisiä muuntajia ja mitoitetaan ne oikeankokoisiksi”, Söderlund sanoo.  

Toisaalta verkon rakentamisessa on otettava huomioon sen käyttöaste ja rakentamiskustannukset. Haasteen tuo se, että sähköä ei käytetä tasaisesti ympäri vuoden, vaan esimerkiksi talven pakkasilla sähköä käytetään enemmän. Verkon kehittäminen onkin jatkuvaa optimointia. 

”Sekään ei ole hyvä, että suurin osa verkon kapasiteetista on tyhjän panttina ison osan vuodesta”, Söderlund sanoo.  

Suomessa sähköverkko on rakennettu säänkestäväksi  

Suomessa sähkölämmitys on suosittua. Siksi verkko on jo valmiiksi mitoitettu järeäksi, ja häviöt on saatu laskemaan 3–4 prosenttiin. Se on vähemmän kuin useassa muussa maassa.  

”Nämä ovat teknisiä häviöitä. Erikseen on sitten kaupallisia häviöitä, jotka ovat sähkövarkauksia ja mittausvirheitä, mutta niiden osuus on Suomessa pieni”, Söderlund kertoo.  

Esimerkiksi Intiassa häviösähkön määrä voi olla jopa 25 % siirretyn energian määrästä, mikä johtuu sähkövarkauksista.  

Kun siirrettävä sähkö kaksinkertaistuu, häviösähkön määrä nelinkertaistuu. 

Myös sähkön käyttäjä voi vaikuttaa häviösähkön määrään välttämällä kulutushuippuja. Mitä se tarkoittaa?  

”Että ei illalla kymmeneltä lyödä jokaista laitetta yhtä aikaa päälle”, Söderlund sanoo.  

Caruna mittaa hiilijalanjälkeään tarkasti 

Kun verkosta tehdään järeämpi, johtimien poikkipinta-alaa kasvatetaan. Kun johdin on paksumpi, siirretyn sähkön vastus on pienempi. Verkkoon laitetaan siis enemmän kuparia ja alumiinia. Niidenkin valmistuksella on ympäristövaikutuksia. Siksi verkon rakentaminen on suunniteltava tarkasti. Verkkomitoituksen valinnassa mietitään myös kustannuksia.  

Caruna pyrkii pienentämään häviösähkön ympäristövaikutuksia ostamalla päästötöntä sähköä. Vaikka teemme näin, käytämme päästölaskennassa Suomen valtakunnallista keskimääräistä hiilidioksidipäästöä, mikä vääristää mittaustulosta väärään suuntaan.  

”Mittaustavan vuoksi Carunan hiilijalanjäljessä häviösähkön osuus on suurempi kuin todellisuudessa”, Söderlund sanoo.  

Carunalla päästöjä seurataan myös muiden osa-alueiden, kuten hankintojen, osalta. Vuonna 2020 Carunan päästöt olivat 1,5 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna. Tavoitteena onkin päästöjen jatkuva laskeminen.