Hyvästit öljylle ja kivihiilelle – Case Pohjolan Voima

Artikkeli
Lokakuussa 2020 Kristiinankaupungin kaupunkikuvassa tapahtui muutos, kun vuonna 1983 rakennettu voimalaitospiippu purettiin. Suomen korkeimman savupiipun kaataminen sinetöi voimalaitoksen elinkaaren. Alueelle on muuttanut uusia toimijoita, joiden sähköntarpeeseen Caruna on vastannut.

1970-luvulla käyttöönotettu Kristiinan voimalaitos on tuottanut vuosien varrella sähköä niin öljystä kuin kivihiilestä. Kristiina 1 on vuonna 1974 toimintansa aloittanut nettosähköteholtaan 210 MW:n lauhdevoimalaitos, mikä tarkoittaa, että voimalaitos tuotti ainoastaan sähköä. 

"Öljykriisin hinnannousun myötä rakennettiin vuonna 1983 kivihiiltä käyttävä kattilalaitos, jolla käytettiin aluksi Kristiina 1:n turbiinia. Muutaman vuoden kuluttua tarvittiin kuitenkin lisää kapasiteettia, minkä vuoksi rakennettiin uusi turbiinilaitos nuorempaa hiilikattilaa varten. Lopputuloksen voimalaitoksella oli kaksi erillistä sähköntuotantoyksikköä", kertoo PVO-Lämpövoiman tekninen päällikkö Jari Grönvall. 

Koska energia-ala on yksi ilmastonmuutoksen torjumisen avainpelureista, on myös Kristiinan voimalaitoksen omistama Pohjolan Voima siirtynyt tuotannossaan kohti vähäpäästöisyyttä. Kivihiiltä ja öljyä polttoaineena käyttäneen voimalaitoksen toiminta päätettiinkin lakkauttaa vuonna 2015. Päätös käynnisti uuden vaiheen voimalaitosalueen historiassa. 

Voimalaitosalueen sähköistys vaati tarkan suunnitelman 

Lakkautuspäätöksen myötä Pohjolan voima alkoi etsiä uusien vaihtoehtojen voimalaitoksen hyödyntämiseksi, esimerkiksi käyttöä jonkun muun toiminnan ohessa ja apuna.  

"Pian kuitenkin todettiin, että alueelle tulee uusia toimijoita, joiden toiveiden mukaan voimalaitoksen infrastruktuuria lähdettiin palastelemaan", Grönvall summaa. 

Keväällä 2021 kaikki voimalaitosinfra on purettu, mutta alueelle jätettiin muutamia rakennuksia, joihin tulee uusia toimijoita. Kaikkia voimalaitoksen osia ei ole vielä myyty, mutta alueelle tuleville toimijoille on kuitenkin pitänyt jo suunnitella sähkönjakelu. 

"Aiemmin voimalaitosalueella käytössä ollut sisäinen sähköverkko ei palvele uusia toimijoita. Meille tulikin nopeasti selväksi, että halutaan kullekin toimijalle omat sähköliittymät."

Voimalaitosalueen uudelleen sähköistyksen ensimmäiset askeleet otettiin jo vuonna 2019. Aluksi alueen sähköistykselle suunniteltiin suurta remonttia, mutta matkan varrella suunnitelma yksinkertaistui. 

"Lopulta Caruna toimitti alueelle yhden melko pitkän jakelulinjan sekä kaksi muuntamoa, ja alueella toimivat uudet asiakkaat ovat taas hankkineet omat liittymiskaapelit", kertoo Carunan avainasiakaspäällikkö Matti Heikkinen

"Tulevaisuudessa Kristiinankaupungissa toteutettava lähikaapelihanke taas rakentaa alueen jakeluverkkoon toisen syöttösuunnan, mikä parantaa toimitusvarmuutta."

Grönvall kiittää Carunaa rauhassa tehdystä suunnitelmasta sekä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. 

"Oli hyvä, että aikaa oli käytettävissä, sillä konsepti jalostui matkan varrella. Caruna on ollut osaltaan mahdollistamassa ja auttamassa alueen toimijoita eteenpäin. Yhteistyö ja neuvotteluilmapiiri on ollut koko ajan kehittävä, mistä haluan välittää isot kiitokset Carunalle." 

Kuvaaja: Jari Grönvall /Pohjolan Voima
Pohjolan Voiman voimalaitosalueen muuntamo

Lue lisää