Kansalaiskysely: Huoltovarmuus koetaan tärkeäksi – varautumisessa silti puutteita erityisesti nuorilla ja Etelä-Suomessa
Varautuminen sähkökatkoihin ja häiriötilanteisiin kotitalouksissa on vielä puutteellista. Vain 40 prosenttia vastaajista kokee olevansa melko tai erittäin hyvin varautuneita pidempiin sähkökatkoihin tai muihin häiriötilanteisiin. Alle 35-vuotiaat ja Etelä-Suomessa asuvat vastaajat tuntevat ohjeet varautumiseen muita heikommin – vain noin 9 % kaikista vastaajista tuntee ohjeet erittäin hyvin. Ikä vaikuttaa varautumiseen: yli 55-vuotiaat ovat parhaiten varautuneita, kun taas 25–34-vuotiaista lähes viidennes arvioi varautumisensa erittäin huonoksi.
Luottamus sähköjärjestelmän kestävyyteen poikkeustilanteissa on maltillista: vain 12 prosenttia vastaajista luottaa täysin siihen, että suomalainen sähköjärjestelmä kestää laajoja häiriöitä tai poikkeustilanteita. Täysi luottamus on yleisintä 25–44-vuotiaiden keskuudessa.
– Huoltovarmuuden ja toimitusvarmuuden näkökulmasta sähköjärjestelmässä tulisi olla enemmän resilienssiä – erityisesti ei-sääriippuvaista tuotantoa, reservejä ja ennakoivaa verkon kehittämistä. Jakeluverkoissa tuotannon ja kulutuksen lisääntyminen kasvattaa häiriöherkkyyttä, koska nykyinen säteittäinen rakenne ei tarjoa vaihtoehtoisia syöttöreittejä. Huoltovarmuuden vahvistaminen edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua, verkon kehittämistä etupainotteisesti sekä säädettävän energian osuuden kasvattamista osana energiasiirtymää, sanoo Carunan käyttötoimintojen johtaja ja Sähköpoolin poolitoimikunnan puheenjohtaja Jörgen Dahlqvist.
Hieman yli puolet vastaajista pitää enintään kahden tunnin sähkökatkoa kohtuullisena
Hieman yli puolet vastaajista (56 %) kokee, että sähkökatko on kohtuullinen, jos se kestää korkeintaan kaksi tuntia ja johtuu esimerkiksi häiriöstä tai viasta. Vain noin joka kymmenes pitää hyväksyttävänä sähkökatkoa, joka kestää yli viisi tuntia.
Alueellisesti suhtautumisessa on eroja: Itä-Suomessa 15 prosenttia vastaajista katsoo, että yli kuusi tuntia kestävä sähkökatko on vielä kohtuullinen. Muualla Suomessa tätä mieltä on selvästi harvempi – noin 7–9 prosenttia vastaajista.
Valtaosa vastaajista (73 %) kokee, että sähkökatkon aikana suurin haitta aiheutuu ruokien pilaantumisesta jääkaapissa tai pakastimessa. Toiseksi eniten huolta aiheuttaa veden saatavuuden puuttuminen (44 %) sekä ruoanlaiton vaikeutuminen (39 %). Sen sijaan tiedonsaannin tai yhteydenpidon vaikeutuminen koettiin haitalliseksi harvemmin – noin kolmannes vastaajista mainitsi tämän merkittäväksi haitaksi sähkökatkon aikana.
Vesi, ruoka ja sähkö prioriteettilistan kärjessä kriisitilanteessa
Kriisitilanteessa yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeimpinä turvattavina palveluina vastaajat pitävät vedenjakelua ja jäteveden käsittelyä (65 %), ruoka- ja elintarvikehuoltoa (57 %) sekä sähkönsaantia (43 %). Tulokset osoittavat, että peruspalveluiden jatkuvuus on kansalaisten mielestä keskeistä poikkeusoloissa.
Säädettävän energian lisäämistä pidetään tärkeänä huoltovarmuuden kannalta
Valtaosa vastaajista (61 %) katsoo, että Suomessa tulisi lisätä säädettävän energian – kuten ydin- ja vesivoiman – osuutta huoltovarmuuden parantamiseksi. Miehistä tätä mieltä on 74 prosenttia, kun taas naisista 48 prosenttia jakaa saman näkemyksen.
Huomionarvoista on, että yli kolmannes vastaajista (noin 32 %) ei osaa sanoa kantaansa asiaan tai ei ole muodostanut mielipidettään säädettävän energian roolista huoltovarmuudessa.
Jakeluverkkoinvestoinnit koetaan tärkeiksi huoltovarmuuden näkökulmasta– nuoret poikkeavat selvästi muista ikäryhmistä
Lähes 80 prosenttia vastaajista pitää sähkön jakeluverkkojen kehittämistä melko tai erittäin tärkeänä huoltovarmuuden näkökulmasta.
Ikäryhmien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja: yli 25-vuotiaista keskimäärin 78 prosenttia korostaa jakeluverkkoinvestointien tärkeyttä, kun taas nuorimmassa ikäryhmässä – 18–24-vuotiaiden keskuudessa – tätä mieltä on vain noin puolet (48 %).
Joka neljäs olisi valmis maksamaan enemmän sähköjärjestelmän huoltovarmuudesta – nuoret suhtautuvat myönteisemmin lisämaksuihin
Neljännes vastaajista on valmis maksamaan enemmän sähköjärjestelmän huoltovarmuuden parantamisesta. Tuloksissa näkyy sukupolvien välinen ero: nuoremmat vastaajat suhtautuvat myönteisemmin lisäkustannuksiin, kun taas vanhemmat ikäryhmät, vaikka korostavat huoltovarmuuden merkitystä, eivät ole yhtä valmiita maksamaan lisää.
Hieman yli puolet (59 %) vastaajista on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi investoida enemmän sähkön varastointiratkaisuihin huoltovarmuuden takaamiseksi. Eniten tätä mieltä ovat yli 55-vuotiaat vastaajat. Huomionarvoista on, että noin 30 prosenttia vastaajista ei osaa ottaa kantaa siihen, tulisiko varastointiratkaisuihin panostaa lisää – mikä saattaa viitata aiheen uutuuteen tai tiedon puutteeseen kansalaisten keskuudessa.
Kysely toteutettiin Bilendi Oy:n M3 Research -verkkopaneelissa toukokuussa 2025. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan kansallisesti edustava. Tutkimus toteutettiin Carunan toimeksiannosta.