Kaupungistuminen haastaa sähköjärjestelmäämme - aikaa ei ole hukattavaksi
Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen ovat käynnissä yhtä aikaa yhteiskunnan toisen sähköistymisaallon kanssa. Murros on alkanut näkyä toimialalla konkreettisesti viimeisen viiden vuoden aikana esimerkiksi seuraavasti:
- Tuulivoimaa kytketään verkkoon kiihtyvällä tahdilla
- Pienten aurinkovoimaloiden määrä kasvaa
- Liikenteen sähköistyminen kiihtyy
- Sähkön käyttö kokonaisuudessaan lisääntyy
Aiempi stabiili kehitys on muuttunut huomattavasti nopeatahtisemmaksi. Nyt verkkojen vahvistamista ja rakentamista on tehtävä huomattavasti rivakammin. Apuna ovat historiatietojen sijaan erilaiset ennustemallit ja analyysit.
Murros kaupungeissa vaikuttaa sähköverkkoon
Kaupungistuminen ja sähkön käytön kasvu heijastuvat konkreettisesti sähköverkkoihin ja niiden parannustarpeisiin. Kaupunkien kasvaessa uusille asuinalueille tarvitaan vahvat yhteydet. Vanhan kaupunkirakenteen tiivistäminen voi tuoda esiin pullonkauloja kaupungin sisällä, ja kaukolämmön tuotannon sähköistyessä verkoilta vaaditaan entistä enemmän kapasiteettia. Järeää verkkokapasiteettia vaativat myös yksittäiset merkittävät kulutuskohteet, kuten datakeskukset.
Kaupunkien verkkoihin on investoitava myös, jotta alueiden elinvoimaisuus ja vetovoima säilyvät tai kasvavat. Samalla vetovoimasta seuraa entisestään kasvava tarve sähkölle ja toimiville verkoille.
Esimerkiksi voimajohtohanke vie tyypillisesti kuusi vuotta suunnittelu- ja luvitusprosesseineen. Nopeasti kasvavaan kysyntään pitääkin vastata jo nyt.
Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sähkönkulutuksen kasvussa on kyse jostain ennennäkemättömästä. Odottelemalla emme pysty tähän muutokseen vastaamaan. Meidän on pistettävä hihat heilumaan!