Kun sähköä ei ole, sen kyllä huomaa
Entä jos tarkastellaan vain sähköverkkoja? Mitä on sähköverkkojen huoltovarmuus? Sähköverkot ovat osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, ja niiden toimivuus on välttämätöntä monien elintärkeiden toimintojen kuten sairaaloiden, tietoliikenneverkkojen ja maksujärjestelmien turvaamiseksi. Jos sähköä ei ole, sen kyllä huomaa. Muutama varttikin ilman sähköä voi olla piinaa. Siksi on tärkeää varmistaa, että huoltovarmuuden tavoitteet eivät jää pelkäksi sanahelinäksi.
Suomen huoltovarmuuden tavoitteita ja lainsäädäntöä päivitetään jatkuvasti, ja sähköverkkojen merkitys on huomioitu näissä tavoitteissa. Vaatimuksia tulee myös EU-tasolta: esimerkiksi uusia tavoitteita kriittisten toimijoiden, mukaan lukien sähköverkkojen, häiriönsietokyvylle tulee uusitusta CER-direktiivistä. Verkkoyhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa kehittääkseen verkkojen toimivuutta ja kattavuutta. Erityisesti nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa yhteistyö ja ennakoitavuus ovat avainasemassa, jotta voidaan varmistaa sähköverkkojen luotettava toiminta myös poikkeusoloissa.
Tavoitteet ja toiveet eivät yksin riitä, vaaditaan myös konkreettisia toimenpiteitä ja investointeja. Uusiutuvan energian tuotanto, sähkönkulutus sekä vaadittavan tehon tarve kasvavat ennennäkemättömällä tavalla. Sähköön ja uusiutuvaan energiaan vahvasti perustuva energiajärjestelmä tarkoittaa sitä, että vaatimukset sähköjärjestelmän toimintavarmuudelle kasvavat entisestään yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseksi.
Jotta sähköntuotanto voidaan liittää verkkoon kestävästi, tarvitaan riittäviä investointeja erityisesti jakeluverkkoihin sähköistymisen tapahtuessa ensi sijassa jakeluverkkotasolla. Investointikyvyn turvaaminen on keskeisintä verkkojen resilienssin varmistamiseksi ja toiminnan takaamiseksi myös häiriötilanteissa. Lisäksi syytä on kiinnittää huomiota varaosien ja ammattitaitoisten korjaajien saatavuuteen poikkeusoloissa.
Energiaviraston uusi valvontamalli, joka astui voimaan vuoden 2024 alusta, uhkaa näitä tarvittavia investointeja. Valvontamalli leikkaa merkittävästi sähköverkkoyhtiöiden investointikykyä ja hidastaa verkon proaktiivista kehittämistä, mikä vaarantaa puhtaan siirtymän etenemistä ja tätä kautta myös huoltovarmuuden tavoitteiden saavuttamista. On tärkeää, että valvontamenetelmiä tarkistetaan ja korjataan ajoissa, jotta tarvittavat investoinnit voidaan tehdä ja olemme myös entistä vahvempia huoltovarmuuden näkökulmasta.
Eikä tämä koske vain Suomea. Laajemmin EU-tasolla sähköverkkojen kehittämisellä nähdään keskeinen rooli puhtaan siirtymän ja kilpailukyvyn tavoitteiden saavuttamisessa sekä huoltovarmuuden ja turvallisuuden takaamisessa. Muun muassa Euroopan komissio ja neuvosto ovat tunnistaneet tarpeen valtaville sähköverkkoinvestoinneille yhtenä energiapolitiikan ja huoltovarmuuden prioriteettinaan. Komission linjausten mukaan on tärkeää kehittää kannustavaa ja mahdollistavaa regulaatiomallia, joka edistää verkkojen rakentamista ja korostaa ennakoivien investointien merkitystä.
Huoltovarmuus vaatii konkreettisia toimenpiteitä, investointeja ja yhteistyötä. Luotettava sähkönjakelu on kriittinen tekijä toimivalle yhteiskunnalle, ja sen varmistamiseksi on välttämätöntä pitää huolta sähköverkkojen kehityksestä ja investointikyvystä.