Liikenne on sähköistymässä lähes kauttaaltaan – pullonkaula ei olekaan sähkön riittävyys

Blogi
Ville Karttunen
Ville Karttunen
Uusien palveluiden johtaja
Käytännössä kaikki alle 200 kilometrin matkat logistiikasta julkiseen henkilöliikenteeseen sähköistyvät tällä vuosikymmenellä, kirjoittaa Carunan kehitysjohtaja Ville Karttunen.
Carunan toimisto

Erityisesti henkilöautoliikenne sähköistyy tällä hetkellä kovaa vauhtia. Traficom ennustaa Suomeen 600 000 sähköautoa tämän vuosikymmenen lopussa ja miljoona sähköautoa vuonna 2035. 

Ajoittain keskusteluun on noussut huoli sähkön riittävyydestä.  Sähköisen liikenteen vaatima sähkö on kuitenkin lopulta pieni siivu kokonaiskulutuksesta. Suurempi pullonkaula on sähköverkon kapasiteetti. 

Suomessa on perinteisesti vahvat verkot verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan johtuen muun muassa suuremmasta lämmitystarpeesta. Silti myös Suomessa haasteeksi voi muodostua paikallisen sähköverkon kapasiteetti esimerkiksi julkisen pikalatausaseman tarpeisiin, etenkin maaseudulla. 

Ratkaisuna voi olla verkon vahvistaminen perinteisesti uutta rakentamalla tai paikallisten joustojen toteuttaminen esimerkiksi akkujen avulla: jos verkon kapasiteetti ei riitä, tehoa annettaisiin akusta. 

Sääntely ei ole toistaiseksi kannustanut toteuttamaan paikallisia joustoja, vaan käytännössä tarpeeseen on vastattu aina uutta verkkoa rakentamalla. Nyt näyttää, että sääntelyä ollaan muuttamassa. 

Toistaiseksi verkolta paljon vaativia latausasemia rakennetaan sykäyksittäin. Kun tarve kasvaa, latauspalvelujen tarjoaja lisää aina muutaman latauspisteen lisää kysynnän kasvaessa. Samalla joudutaan tekemään verkon rakennustöitä aina uudelleen ja uudelleen. 

Tämä ei ole kokonaisuuden kannalta hedelmällinen tapa, vaan pitkällä aikavälillä halvempaa olisi rakentaa kerralla riittävän iso verkkoliityntä. Juhannuksen ja pääsiäisen kaltaisten liikenteen huippupiikkien aiheuttaman lataustarpeen ratkaisuun ei ole muita keinoja kuin riittävän vahvan sähköverkon rakentaminen, joka vie kolmesta seitsemään vuotta. Verkkoyhtiöillä tulisikin olla varmuus tulevaisuuden investointien kannattavuudesta, jotta tarvittavat investoinnit saadaan tehtyä ajoissa ennen kuin verkon pullonkaulat alkavat rajoittaa liikenteen sähköistymistä. Liikenteen sähköistymisen kustannustehokas mahdollistaminen vaatii vuoropuhelua ja tulevaisuuden visioiden jakamista latausoperaattoreiden ja sähköverkkoyhtiöiden sekä kuntien ja valtion välillä.  

Saaristolautan päästövähennykset ylittivät odotukset 

 Liikenteen sähköistyminen koskee henkilö- ja pakettiautoliikenteen lisäksi muitakin osa-alueita. Käytännössä kaikki alle 200 kilometrin matkat logistiikasta julkiseen henkilöliikenteeseen sähköistyvät tällä vuosikymmenellä.  

Isot paikallisliikenneyhtiöt kertovat, että sähköbussit alkavat olla ylivoimaisia tarjouskilpailuissa ja kehitys on nopeaa. Raideliikenne on pitkälti jo sähköistynyt. Lauttaliikenteestä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Turun saaristosta. Mannertenvälisen lentoliikenteen ja laivarahdin osalta sähköistyminen on kaikkein vaikeinta toteuttaa. Niihin ratkaisu on vielä pitkän aikaa erilaiset polttoaineet. 

Nauvon ja Korppoon sekä Nauvon ja Paraisten välillä saaristoliikennettä pyörittävät jo nyt hybridilautat. Lauttareitin molempiin päihin rakennettiin järeät sähköliittymät, ja lautan akkuja ladataan aina kun lautta on pysähdyksissä. Ajot on pystytty toteuttamaan lähes täysin sähköllä. Hybridilautoissa on varalla myös polttomoottorit. ELY-keskuksen alkuperäinen arvio hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä verrattuna polttomoottoreilla toimiviin lauttoihin oli 60 prosenttia. Tosiasiassa päästöt vähenivät 85 prosenttia, ja polttoainetta säästyy yli 1,4 miljoonaa litraa vuosittain. 

Investointeja on edelleen edessä  

Sähkölautta on hyvä esimerkki siitä, miten liikenteen sähköistyminen haja-asutusalueilla vaatii isoja investointeja verkkoon. 

Mitä syrjemmäs mennään, sen tarkemmin on mietittävä, rakennetaanko uutta verkkoa vai voidaanko toteuttaa älykkäitä joustoratkaisuja esimerkiksi akkujen avulla. Kaupunkialueilla verkot ovat pääosin hyvässä kunnossa liikenteen lataustarpeita varten, mutta haja-asutusalueilla on vielä työtä tehtävänä. 

Lue lisää