Markkinaoikeuden päätös vaarantaa sähköverkkojen kehittämisen

Valvontamallilla tarkoitetaan Energiaviraston vahvistamia menetelmiä verkkoyhtiöiden verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi.

– Päätös on huolestuttava suomalaisen huoltovarmuuden ja tulevan talouskasvun kannalta. Perehdymme päätökseen ja päätämme myöhemmin mahdollisesta jatkovalituksesta. Energia-alan yhtiöt ovat hyvin selväsanaisesti viestineet, kuinka laajoja negatiivisia vaikutuksia nykyisellä valvontamallilla on asiakkaille, energiasektorille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Kapasiteetiltaan vahvat sähköverkot ovat talouskasvun ja kansallisen turvallisuuden perusta. Sähköverkon kehityshankkeet kestävät vuosia. Siten työ sähköverkon kapasiteetin ja huoltovarmuuden vaatimusten täyttämiseksi pitää tehdä jo nyt. On tärkeää, että sääntely on ennustettavaa ja vakaata. Ala on hyvin pääomavaltainen ja investointipäätökset tehdään vuosikymmenien aikajänteellä, sanoo Carunan toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori.

Valituksessa keskeistä oli, että 1.1.2024 voimaan tullut Energiaviraston valvontamalli vaarantaa lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen sekä riittävien investointien tekemisen, joita toimitusvarmuus ja puhdas siirtymä verkonhaltijoilta edellyttävät. Sähkönkulutuksen odotetaan tulevaisuudessa kasvavan voimakkaasti, mikä lisää verkon kapasiteettiin kohdistuvia vaatimuksia ja investointipaineita kaikkialla Suomessa. Energiavirasto ei valvontamallia laatiessaan ottanut huomioon, mahdollistaako valvontamalli lakisääteisten edellytysten täyttämisen ja onko se lainsäädännön vaatimusten mukainen. Valvontamalli poikkeaa aiemmasta vakiintuneesta linjasta Suomessa, ja Energiavirasto toi sääntelyyn yllättäviä ja mittavia muutoksia ilman ennakkovaroitusta ja riittämättömästi valmisteltuna. Energiaviraston valvontamalli on lain vastainen myös siksi, että Energiavirasto ei ole valmistellut päätöstä ja kuullut jakeluverkonhaltijoita lain edellyttämällä tavalla. Lisäksi päätös loukkasi Carunan perustuslaissa turvattua omaisuudensuojaa.

– Päätös on tappio Suomen huoltovarmuudelle ja talouskasvulle. Maailma sähköistyy ja sähköverkkojen ylläpito ja kehittäminen vaativat merkittäviä investointeja, jotka nykyinen valvontamalli vaarantaa. Tämä tarkoittaa haasteita talouskasvulle ja huoltovarmuuden kehittymiselle. Jos valvontamalli pysyy muuttumattomana vuoden 2031 loppuun asti heijastuu se koko yhteiskuntaan, joka tulevaisuudessa on yhä enemmän riippuvainen sähköverkkojen toimivuudesta ja verkkojen kyvystä vastata erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin, sanoo Tammivuori.

Eurooppalaisen sähkönjakeluyhtiöitä edustavan etujärjestön, Eurelectricin, arvioiden mukaan vuosittainen investointitarve Euroopan sähkönjakeluverkkoihin on noin 67 miljardia euroa, ja Suomessa vastaava luku on noin 1,2 miljardia euroa. Muutaman viime vuoden aikana alan investoinnit ovat jääneet noin puoleen arvioidusta investointitarpeesta.