Rymättylän voimajohtopylväiden kaatuminen oli poikkeuksellinen onnettomuus

Tuiskuava lumi ja meren kosteus aiheuttivat poikkeusolosuhteet   

Toini-myrskyn aikana Lounais-Suomessa tuiskutti lunta, ja meri oli vielä jäätön. Säätila oli nollassa, ja merestä nousi kosteutta. Kosteus tiivistyi johtimiin kuuraksi, josta tuli hyvä tartuntapinta lumelle. Tuiskuava märkä lumi takertui kuuraan kiinni ja painoi voimajohtoja alaspäin.  

Puuskittaisen myrskytuulen vuoksi yhdestä voimajohdon vaihejohtimesta putosi alas satojen kilojen lumikuorma, mistä aiheutui voimakas toispuoleinen riuhtaisuliike. Tämä väänsi voimajohtoa kannattelevat pylväät mutkalle meren rannalla, minkä seurauksena voimajohdot putosivat mereen.  

“En muista, että tällaista olisi koskaan aiemmin tapahtunut”, sanoo Carunan käyttökeskuspäällikkö Kimmo Vainiola.  

Carunan käyttökeskus saa aina tiedon sähkökatkosta 

Myrskyn aiheuttama suurhäiriötilanne on kaikille sähköverkkoyhtiöille tuttu. Ilmastonmuutos lisää sään ääriolosuhteita myös Suomessa, jossa vuodenaikojen erilaiset sääolosuhteet pistävät sähköverkon välillä koville. 

Kun sähköt menevät poikki, viat korjataan tärkeysjärjestyksessä mahdollisimman nopeasti. Sähköt palautetaan ensimmäiseksi sinne, missä ne ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät, kuten sairaalaan. 

Tammikuussa tieto suurjännitelinjan vaurioitumisesta tuli Carunan käyttökeskuksen valvontajärjestelmän kautta tavallisena sähkökatkotilanteena. Lisäksi Caruna sai asiakkailta ilmoituksia sähkökatkosta. Todelliset vauriot selvisivät, kun asentajat kävivät paikan päällä toteamassa tilanteen. Sähköjen palautus asiakkaille varayhteyksien kautta aloitettiin heti, kun vaurioiden laajuus selvisi ja toimenpiteiden turvallisuus oli varmistettu.  

Laivaväylä suljettiin kahdeksi vuorokaudeksi, ja meren pohjassa makaavat voimajohdot kelattiin turvallisesti maihin. Tilanteessa jäi ilman sähköä noin 3500 asiakasta.  

Rymättylän jakeluverkko on rakennettu säävarmaksi  

Asiakkaat olivat ilman sähköä muutaman tunnin, kunnes sähköt saatiin korvattua varasyöttöjen kautta. Se tarkoittaa, että Rymättylän sähkönjakelu korvattiin pienempiä voimajohtoja pitkin. Tällaisilla johdoilla sähkönsiirtokyky on pienempi kuin suuremmilla, mutta tilanteessa otettiin käyttöön kaikki johdot, jotka pystyttiin.  

Lisäksi Rymättylän sähkönjakelua tuettiin varavoimakoneella kireimmän pakkasjakson ajan. 

“Meillä on tällaisia tilanteita varten varavoimakoneita, joilla varmistamme, että sähkönjakelu toimii kovillakin talvipakkasilla”, Vainiola sanoo.  

Tilanteessa auttoi se, että alueella on tehty paljon keskijänniteverkon maakaapelointia, jonka yhteydessä verkkoa on vahvistettu ja siirretty säältä suojaan. Sen vuoksi alueella on vahvemmat varayhteydet kuin sellaisella alueella, jolla käytössä on pelkästään ilmajohtoverkko. 

“Maakaapeloinnin ansiosta alueen sähkönjakelu ei ole kokenut normaalia enemmän sähkökatkoja poikkeusjärjestelyn aikana”, Vainiola sanoo.   

Mitä onnettomuudesta opittiin? 

Jatkossa vastaavat onnettomuudet voidaan helpommin estää ennalta. 

Rymättylän voimajohtoihin asennettiin värähtelyantureita, jotka hälyttävät johtimiin kertyvästä lumesta. Tulevaisuudessa vastaavaan tapahtumaan voidaan siis reagoida ajoissa. Samanlaisia antureita on jo kokeiltu Pohjois-Suomen runsaslumisella alueella.  

“Opimme erityisolosuhteista ja hyödynnämme tietoa laajassa verkossamme”, Vainiola sanoo. 

Rymättylän pylväiden pystytyksen toteuttivat kumppanimme Enersense ja Havator. Pylväät on suunnitellut Destia Oy.