Sähköautot yleistyvät ja latauspisteiden määrä kasvaa – mitä se tarkoittaa sähkönjakeluverkolle?

Artikkeli
Vuonna 2030 Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa sähköautoa ja ladattavaa hybridiä. Kasvava sähköautokanta edellyttää huomattavasti nykyistä laajempaa ja paremmin saavutettavampaa latausverkostoa sekä kestävää jakeluverkkoa.

Sähköautojen latauspisteitä rakentuu kiihtyvällä vauhdilla ympäri Suomea. Vuonna 2021 mukaan latauspisteiden tarjontaan lähti S-Ryhmä, jonka ABC-latausasemia rakennetaan markettien, hotellien ja ABC-huoltoasemien yhteyteen.

"Helsingin Osuuskauppa Elanto on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa, joka toimii pääkaupunkiseudulla. HOK-Elannolla on tänä vuonna tavoitteena rakentaa uudet latauspisteet 23 toimipaikkaan, pääosin Prisma- ja S-market -myymälöiden yhteyteen. Konseptiin kuuluu, että latauspaikalla on yhteensä neljä latauspistettä, kaksi pika- tai suurteholatauspistettä (50–150 kW) ja kaksi peruslatauspistettä (22 kW)", kertoo HOK-Elannon projektijohtaja Jaakko Niemi.

Kuluvan vuoden aikana ABC-latauspisteitä tulee runsaasti myös Carunan jakeluverkkoalueelle, esimerkiksi Hyvinkään ja Järvenpään Prismoihin sekä Nurmijärven, Klaukkalan ja Nöykkiön S-Marketteihin. Ennestään latauspisteitä löytyy Espoosta jo useammasta paikasta: Nihtisillasta, Saunalahdesta, Olarista sekä Pohjois-Tapiolasta.

Niemen mukaan latauspaikat ovat olleet kovassa käytössä.

"Sähköautojen omistajat ovat jo odottaneet latauspisteitä, ja saamamme palaute on ollut myönteistä. Latauspisteet ovat toistaiseksi vielä ilmaisia, mutta muuttuvat maksulliseksi vuoden 2021 aikana."

Epäsäännölliset kulutuskuormat selvitetään lisäämällä sähköverkkoon älyä

Tarkasteltaessa koko Carunan jakeluverkkoalueen kapasiteettia ei ole huolta siitä, etteikö sähköverkko pystyisi liikenteen lataustarvetta kattamaan.

"Vaikka kaikki Suomen noin 2,5 miljoonaa autoa toimisivat sähköllä, kuluisi sähköä koko maassa arviolta saman verran kuin huippuvuonna 2007. Tämä tarkoittaisi noin 10 prosentin lisäystä nykyiseen sähkönkulutukseen", kertoo Carunan innovaatiopäällikkö Katja Koponen.

Paikallisia jakeluhaasteita voi kuitenkin aiheutua samanaikaisesta latauksesta esimerkiksi yhden naapuruston alueella. Tällöin avuksi tulevat älykkäät sähköverkot.

"Myös sähköautojen lataukseen voidaan hyödyntää kuormanohjausta, jolloin latauskapasiteetti jaetaan tasaisesti kaikille latausta tarvitseville ajoneuvoille samanaikaisesti. Ajoneuvokohtainen latausteho kasvaa, kun samassa latausjärjestelmässä oleva toinen auto lähtee latauksesta pois tai sen akku tulee täyteen. Vastaavasti latausteho laskee, kun paikalle tulee autoja, joiden lataus aloitetaan."

Lähtökohtaisesti sähköautoja ladataan hitaissa tai puolinopeissa latureissa eli joko alle 3,7 kW tai maksimissaan 22 kW latureissa. Kodeissa ja työpaikoilla yli 11 kW latausteho on harvoin tarpeen, koska autot seisovat yleensä useita tunteja paikoillaan. Usein pistorasiatasoinen lataustehokin on riittävä.

"Julkisilla latauspisteillä taas korkeat lataustehot mahdollistavat nopean auton latauksen ja akun täyttymisen kahvitauon aikana. Huippunopeat suurtehoiset latausasemat mahdollistavat tulevaisuudessa myös raskaamman ammattiliikenteen sähköistymisen, kun latausaika nopeutuu", Koponen kertoo.

Sähköautojen julkisille latauspisteille voidaan ottaa ylimääräinen sähköliittymä

Kiinteistötasoista latausta suunniteltaessa tehdään ensimmäiseksi kartoitus siitä, kuinka nykyinen sähkönkäyttö kuluttaa liittymän kokonaiskapasiteettia. Kun kokonaiskapasiteettia verrataan korkeimpiin toteutuneisiin kulutuspiikkeihin, saadaan erotuksesta vapaa kapasiteetti. Luku kertoo, kuinka paljon sähköautojen lataukseen voidaan käyttää tehoa ilman muutostöitä.

Suomen hallitus tukee sähköautokannan lisäämistä ja julkisen latausverkon parantamista. Kaupoilla ja hotelleilla on mahdollista kasvattaa sähköliittymänsä kokoa tai ottaa latauspisteelle jopa oma liittymä. HOK-Elanto on suurimmaksi osaksi pärjännyt nykyisillä liittymillään, mutta muutaman kerran liittymiä on myös laajennettu.

"Toiveena on, että saamme yhteistyökumppaneittemme kanssa kehitettyä dynaamisen tehonkäytön avulla ratkaisut verkon kestävyyteen ja hallinnointiin", Niemi toteaa.

Carunalla sähkönkäytön muutostekijöiden ennakoivaa mallintamista kehitetään jatkuvasti, jotta muutostöitä todennäköisesti tarvitsevat pisteet pystytään tunnistamaan ja liittymien muutostyöt tekemään hyvissä ajoin.

Latauksessa oleva sähköauto

Lue lisää