Sähkön huoltovarmuus edellyttää toimivia verkkoja – varautumistyötä on tehty jo pitkään, ja se jatkuu
Suomalaisilla on sähköä käytössään lähes keskeytyksettä.
Viime vuosina toimitusvarmuus on ollut 99,98 prosentin tasolla eli keskimäärin sähköt ovat olleet asiakkailta poissa kahden tunnin ajan vuodessa.
Kiihtyvällä vauhdilla sähköistyvä yhteiskunta on riippuvainen sähköstä, ja ihmiset ovat tottuneet luotettavaan sähkönsaantiin. Juuri mikään ei yhteiskunnassa enää toimi, jos ei ole sähköä.
Sähköverkkojen luotettavuuden takaamiseksi niissä on oltava
- riittävä kapasiteetti
- vaihtoehtoisia syöttöreittejä vikojen varalle.
Jo aiemmin hyvää luotettavuutta on parannettu erityisesti 2010-alun myrskyjen jälkeen maakaapelointia lisäämällä. Tällä on positiivinen vaikutus myös huoltovarmuuteen.
Carunan verkkoalueella ilmajohtoja on enää puolet vuoden 2013 määrästä, ja asiakasmäärä niiden piirissä murto-osa aiemmasta.
Huoltovarmuutta varautumalla
Huoltovarmuustyön tarkoituksena on turvata yhteiskunnan toiminnot erilaisissa kriisitilanteissa. Verkkoyhtiö varautuu mm.
- voimistuviin sääilmiöihin, kuten myrskyihin, ukkosiin ja lumikuormaan
- pandemioihin
- kyberhyökkäyksiin
- sähköpulaan ja kantaverkon häiriöihin
- sabotaasiin.
Viime aikoina varautumisessa on keskitytty luonnollisesti mahdolliseen sähköpulaan harjoittelemalla yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja päivittämällä suunnitelmia.
Investointeja sähköjärjestelmään on jatkettava.
Tarvitsemme joko kotimaahan tai ainakin luotettaviin naapurimaihin sellaista tuotantoa, joka ei ole säästä riippuvaista. Tuotanto ja käyttö ovat myös eriytymässä maantieteellisesti. Verkkoihin on siis panostettava jatkossakin. Tämän edellytyksenä ovat mm. riittävän sujuvat luvitusprosessit.