Sähkönjakelijoilla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan sähköistymisessä

Uutinen
Energiavirasto on pyytänyt lausuntoja suuntaviivoista valvontamenetelmiksi seuraavilla valvontajaksoilla 2024–2031. Energiaviraston asettamat sähkö- ja maakaasuverkkojen valvontamenetelmät määrittelevät raamit energian siirron ja jakelun toimintaedellytyksille, investoineille ja hinnoittelulle. Caruna on lähettänyt lausuntonsa Energiaviraston suuntaviivaluonnoksesta 31.3.2023.

Käynnissä oleva kiihtynyt vihreä siirtymä ja vuosille 2024-2031 suunnitellut valvontamenetelmät ovat sidoksissa toisiinsa, sillä tämä on kriittinen aikaikkuna, jossa vihreä siirtymä on toteutettava.​ Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mikä onnistuu vain lisäämällä puhdasta ja uusiutuvaa energiaa. Oman puhtaan ja uusiutuvan energiantuotannon lisääminen on kiihtynyt Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman Euroopan energiakriisin ja venäläisestä energiasta irtautumisen takia. Sähköverkkojen rooli suomalaisten yhteiskunnan sähköistymisen mahdollistajana on merkittävä. 

Caruna on huolissaan, että sähköverkot ovat vaarassa muodostua pullonkaulaksi halutulle kehitykselle, koska nyt esitetyillä suuntaviivoilla suomalaista yhteiskuntaa ja asiakasta hyödyttävät muutokset sekä niihin tarvittavat investoinnit ja jakeluverkkoliiketoiminnan kehittäminen eivät ole mahdollisia. Jotta suomalaista yhteiskuntaa ja asiakasta hyödyttävä muutokset voidaan toteuttaa, on suuntaviivoissa, nyt luonnoksessa esitettyä paremmin mahdollistettava kasvavat investoinnit verkon kehittämiseksi sekä toiminnan kehittäminen asiakasta tukeviksi palveluiksi sekä jouston hyödyntämiseksi vuosina 2024–2031. Lausunnossa Caruna esittää Energiavirastolle, että valvontamenetelmien tulee tukea vihreää siirtymää, uusiutuvaa energiantuotantoa sekä sähköistyvää lämmitystä, liikennettä ja teollisuuden vaatimaa kapasiteetin ja toimitusvarmuuden saavuttamista sekä asiakkaiden osallistamista energiamarkkinaan niin pientuottajan kuin kulutusjouston lähteenä. Sääntelyllä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja suomalaisen huoltovarmuuden sekä energiaomavaraisuuden saavuttamiseen. 

Energiaviraston valvontamenetelmien tulee varmistaa asiakkaiden ja yhteiskunnan tarvitsemien investointien toteutuminen sekä jakeluverkkotoiminnan edelleen kehittäminen edellisten tukemiseksi. 

Vihreä siirtymä edellyttää huomattavaa jakeluverkkojen kehittämistä. Jotta suomalaista yhteiskuntaa ja asiakasta hyödyttävät muutokset voidaan toteuttaa, on suuntaviivoissa mahdollistettava paremmin kasvavat investoinnit verkon kehittämiseksi vuosina 2024–2031. Suomalainen yhteiskunta sähköistyy ja kasvava sähkön kysyntä katetaan uusiutuvalla energialla, joka vaatii valtavia investointeja sähköjärjestelmään. Jakeluverkkoyhtiö ei pelkästään siirrä sähköä, vaan tarjoaa alustan asiakkaiden uusille tarpeille, kuten uusiutuvan energian liittämiseksi sekä liikenteen, teollisuuden ja lämmityksen sähköistymiseksi. Tarvittavien investointien, huoltovarmuuden, energiaomavaraisuuden ja Suomen kilpailukyvyn mahdollistamiseksi toimintaympäristön on oltava ennustettavaa ja kannustavaa.

Suunnan tulisi olla päinvastainen, ja olemme esittäneet suuntaviivoihin muutosehdotuksia mm. investointikannustimen säilyttämiseksi nykyisellään jatkuvan tehostamisen varmistamiseksi, muuttuneen kustannustason läpiviennin uusiin yksikköhintoihin investointikyvyn turvaamiseksi ja kohtuullisen tuoton säilyttämisen jo toimintaan sitoutuneelle pääomalle toiminnan rahoittamisen varmistamiseksi. Vihreä siirtymä edellyttää huomattavaa jakeluverkkojen kehittämistä. Jotta suomalaista yhteiskuntaa ja asiakasta hyödyttävät muutokset voidaan toteuttaa, on suuntaviivoissa mahdollistettava paremmin kasvavat investoinnit verkon kehittämiseksi vuosina 2024–2031.​

Lue Energiateollisuus ry:n lausunto

Lue lisää