Talouskasvu ja investoinnit Suomeen eivät toteudu ilman sähköä – sähköjärjestelmä on vaarassa mennä rikki
Sähköjärjestelmän kapasiteettihaasteet hidastavat merkittävästi talouskasvua ja vaikutukset ulottuvat kauaskantoisesti kaikille yhteiskunnan sektoreille. Esimerkiksi uusia teollisuuden tuotantolaitoksia, sähkövarastoja, konesaleja tai merkittäviä sähköisen liikenteen ja lämmityksen ratkaisuja ei rakenneta pitkään aikaan näiden maakuntien alueille. Samat haasteet koskevat kantaverkon lisäksi myös alueellisia sähkön jakeluverkkoja. Kyse on erittäin hälyttävästä asiasta, sillä laajennetulla rajoitusalueella sijaitsevat Suomen maakunnat, joilla on merkittävä osuus, 63 %, koko Suomen bruttokansantuotteesta (BKT).
Olemme huolestuneet kehityksestä, jossa maamme sähköjärjestelmään liittyjät ovat enenevässä määrin eriarvoisessa asemassa ja liittymiselle on asetettu hyvin pitkäkestoisia rajoitteita: Pohjanmaalla vallitsevat rajoitukset uusiutuvan sähköntuotannon liittämiseksi ja laajalla alueella Etelä-Suomea sähkönkulutus- ja varastokohteiden liittämisrajoitukset. Nämä yhtäkkiset kantaverkkoyhtiön ilmoitukset sähkömarkkinaosapuolille ovat kestämättömiä. Järjestelmävastaavana toimivan kantaverkkoyhtiön toimet eivät ole markkinoille läpinäkyviä eivätkä ennakoitavia.
Ymmärrämme kuitenkin kantaverkon haasteet. Sähköntuotannon ja -kulutuksen sijoittumisen ohjaamiseen ei ole olemassa yksinkertaista ratkaisua. Olisikin nähdäksemme tehtävä laajamittainen arvio, mitkä Suomen tasolla parhaat menettelyt edistävät sähköjärjestelmän ja -markkinoiden kilpailukykyä. Ratkaisut olisi pohdittava Suomen kokonaisedun kannalta, jotta maamme kykenee kilpailemaan puhtaan siirtymän investoinneista. Näkemyksiä voi hakea myös muista Pohjoismaista, joissa on käytössä tarjoushinta-alueet.
Teolliset tai tuotannon investoinnit eivät voi toteutua ilman saatavilla olevaa sähköliittymää. Kantaverkkoyhtiön toimintamallin muutos osoittaa, että nykyinen sähköverkko ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Sähköverkon rakentaminen kestää huomattavasti kauemmin kuin teolliset investoinnit. Tänään on tehtävä päätöksiä, jotka toteutuvat vasta 2030-luvulla. Jos sähköverkkoa ei rakenneta ennakoivasti, viivästyvät investoinnit ja kasvun toteutuminen myös hidastuu tai estyy kokonaan eikä puhdasta ja edullista sähköä voida jatkossa enää täysimääräisesti hyödyntää.
Kulutuksen muuttuessa pelkkä kantaverkon kehittäminen ei riitä tavoitellun talouskasvun toteuttamiseksi. Suomen sähköjärjestelmän kehitys vaatii päättäjiltä ja asiantuntijoilta kokonaisvaltaista näkemystä arvoketjun kaikista osista. Nyt onkin hyvä aika laatia selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet Suomen sähköjärjestelmälle ja päivittää sähkömarkkinalaki ajan tasalle, jotta ennakoivat verkkoinvestoinnit voidaan käynnistää tarvittavassa laajuudessa myös alueellisissa jakeluverkoissa ennen kuin sähköverkon pullonkaulat estävät kokonaan talouskasvun ja asiakkaiden osallistumisen sähkömarkkinaan. Uusien valtuustojen aloittaessa myös kunnissa on hyvä herätä tilanteeseen ja pohtia, miten paikallisen energiajärjestelmän tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet tuodaan jatkossa entistä tiiviimmin näkyviin osana kuntastrategiaa.
Strategian toteutus edellyttää poliittista yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä yli hallituskausien ja puoluerajojen. Uskomme, että pystymme tähän yhteistyöllä.
Sähkö on Suomelle keskeinen kilpailukykytekijä, jonka varaan rakennetaan tulevaisuuden teollisuus ja vihreä kasvu. Sähköverkon kehittämisessä ei ole varaa viivyttelyyn – nyt tarvitaan vastuullista johtajuutta ja pitkäjänteistä suunnittelua.
Kosti Rautiainen, Carunan asiakkuusjohtaja & Rami Vuola, EPV Energia, toimitusjohtaja