Tulevatko lapsuuden saunavuorojen tilalle latausvuorot?

Sähkön käyttö on Suomessa muuttunut ja sähkön kulutuksen ohella hetkittäiset kulutuspiikit ovat muuttuneet rajusti. Ohjaudumme entistä enemmän ja entistä automaattisemmin energian hinnan perässä. Moni meistä haluaa hyödyntää sähkömarkkinoiden edulliset hetket, kun tuulee, aurinko paistaa ja puhdasta sähköä on edullisesti saatavilla.

Tyypillisen suomalaisen omakotitalon tehontarve yli kaksinkertaistuu, kun perheeseen hankitaan sähköauto ja tyypillinen laturi. Hintojen vaihdellessa yhä useampi kotitalous hankkii myös akun, jota voi ladata energian hinnan halvoilla hetkillä ja purkaa kalliiden tuntien aikana.

Sähköverkkoihin kohdistuu ennennäkemätön paine, kun lämmitys ja liikenne sähköistyvät Suomessa sekä kulutus ajoittuu hinnan mukaan entistä enemmän samoille hetkille. Jos kaikki käyttäisivät sähköä samaan huippuaikaan, kolminkertaistuisi olemassa olevien asiakkaiden tehontarve.

Nykyisten asiakkaiden lisäksi on tärkeä mahdollistaa sähköverkkoon liittyminen ja riittävä kapasiteetti myös uusille asiakkaille sekä investoinneille, jotka kytketään verkkoon ja tuovat Suomeen kaivattuja työpaikkoja, talouskasvua ja verotuloja.

Sähköverkkojen kehittäminen on pääomavaltaista ja edellyttää selkeää yhteistä tahtotilaa, joka määrittää tiekartan riittävän ajoissa. Kannusteet ennakoiville kasvuinvestoinneille on luotava riittävän ajoissa, jotta muutokset ehditään tehdä koko arvoketjussa ennen kuin rysähtää.

Kuka saa käyttää sähköä ja milloin?

Olemme tienhaarassa ja sähkön arvoketjun kehittämiseen liittyen Suomessa on tehtävä valintoja. Emme voi jatkaa nykyisellä tavalla. Jos järjestelmää ei kehitetä etupainotteisesti, niin lähivuosina päättäjien on pohdittava uudenlaista toimintamallia ja mietittävä kuka saa sähköliittymän, kuka saa eri tilanteissa käyttää sähköä ja kuinka paljon sekä miten kustannukset allokoidaan. On selvää, että ilman toimivia verkkoja puhdasta ja edullista sähköä ei Suomessa voida täysimääräisesti hyödyntää ja kulutusta joudutaan sähköverkon pullonkauloista johtuen rajoittamaan.

Suomessa verkon kehitystä on tehty historiassa kustannustehokkaasti ja vastuullisesti. Kulutusdatan perusteella on kuitenkin selvää, että verkon tehontarpeiden kaksinkertaistuessa tarvittavaa kasvua ei pystytä pelkillä joustoilla tai tehotariffeilla kompensoimaan ilman merkittäviä verkon kehitysinvestointeja. Tämä on Suomelle myös kilpailukykytekijä ja kasvun vauhdittaja.

Jakaminen on välittämistä. Jos mitään ei tehdä, niin saunavuorojen tilalle kansanperinteeksi saattaa jatkossa muodostaa paikalliset, yhteisölliset latausvuorot ja lämmitysvuorot.