“Työntekijälle on annettava mahdollisuus toimia oikein ja turvallisesti”

Artikkeli
Carunalla järjestettiin marraskuussa 2021 suuri turvallisuuskampanja, jonka yhteydessä Carunan HSEQ-päällikkö Arsi Näkki esitteli suojavarusteita Duudsonien Jarpin Instagram-livessä. Suojavarusteet ovat yksinkertaisia: turvakenkiä ja suojalaseja. Miksi tällaisista asioista täytyy edelleen tehdä iso kampanja? Tässä artikkelissa Näkki kertoo, millaista on johtaa turvallisuutta energiayhtiössä.

Arsi Näkki pitää huolta Carunan turvallisuuskulttuurista. Miten voi vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja miksi onnettomuuksia edelleen tapahtuu?

Onnettomuuksien syitä on monta: kiire ja ymmärryksen puute nousevat tilastoiden kärkeen.  Työmaalla työskentelevät eivät välttämättä ymmärrä, missä vaaran paikat ovat.

Suurin onnettomuuksia aiheuttava tekijä on asenne.

“Jokainen onnettomuus voitaisiin estää, jos oltaisiin tinkimättömiä”, Näkki sanoo.

Näkin mukaan ongelma syntyy usein siitä, että turvallisuus ei ole ykkösasia eikä työmaalla ymmärretä, miksi asioita tehdään. Työntekijä saattaa ajatella, että turvallisuustyötä tehdään muita varten. Suojalasit kaivetaan kotelosta, jotta esihenkilö olisi tyytyväinen. 

Kun tapaturma sattuu, se on harvoin uhrin itsensä syy. Työntekijälle on annettava mahdollisuus toimia oikein ja turvallisesti. Jos oman organisaation viesti on se, että tärkeintä on pysyä kustannuksissa ja aikataulussa, voi olla vaikea sanoa kentällä, että laitan turvallisuuden etusijalle. 

“Viestin pitää olla todella selvä: turvallisuudesta ei tingitä, ja työ on aina oikeus keskeyttää, jos kokee ettei pysty tekemään työtä turvallisesti”, Näkki sanoo. 

Turvallisuus ei jää kiinni siitä, ettemme tietäisi mitä pitää tehdä 

Näkki on koulutukseltaan sähköasentaja ja sähkön käyttötekniikan insinööri. Hän on tehnyt töitä ABB:lla ja Fortumilla, jossa turvallisuustehtävät lisääntyivät vähitellen. Kymmenisen vuotta sitten Näkin piti päättää, jatkuvatko sähköinsinöörihommat vai keskittyykö hän tulevaisuudessa enemmän turvallisuuspuolelle. Jälkimmäinen vei voiton.

“Turvallisuus on enemmän intohimoni. Tätä työtä pitää haluta, muuten ei ole uskottava. Turvallisuudessa ei myöskään toimi käskykulttuuri, että mä sanon, että tehkää näin. Tekijän pitää tehdä se, koska hän haluaa.”

Carunalle Näkki siirtyi, kun tarvittiin joku, joka ymmärtää sekä ylätason rakenteita että operatiivista turvallisuutta. Hän on ollut talossa nyt kolme vuotta. Mikä on muuttunut?

“Nykyisin turvallisuus on osa tekemistä ja näkyy kentällä ihan eri tavalla.”

Turvallisuuskulttuurin eteen on Carunalla tehty paljon työtä. Projektimalleja on muutettu niin, että tekeminen ohjaa turvallisuuteen alusta alkaen. Näkin mukaan nykyään tunnetaan vastuu omasta tekemisestä. Turvallisuudesta myös puhutaan Carunalla eri tavalla. Turvallisuus ei ole enää sisäpiirin asia, vaan jokaisen talossa työskentelevän vastuulla. Mikä turvallisuustyön tekemisessä on parasta? 

“Parhaita päiviä ovat ne, kun saan jonkun muun onnistumaan omassa työssään. Mun henkilökohtainen tavoite on se, että kukaan ei loukkaannu työmailla. Parasta on se, kun pääsen työmaalle yhdessä miettimään, miten asiat hoidetaan fiksusti”, Näkki sanoo. 

Vaikeinta turvallisuustyössä on vaikuttaa ihmisten asenteisiin. 

“Turvallisuus ei nykyään jää kiinni siitä, että emme tietäisi, mitä pitää tehdä. Meillä on ohjeita, vaatimuksia ja järjestelmiä enemmän kuin tarvitsemme. Vaikeinta on saada ihmiset ymmärtämään, että teemme työtä itseämme ja läheisiämme, emme sääntöjä ja esihenkilöitä varten”, Näkki sanoo. 

Miksi sähkötapaturmia edelleen tapahtuu ja millaisia ne ovat? Tutustu dataan täällä.

Lue lisää