Uutta tuulta sähkönjakeluverkon purjeisiin – Verhonkulman tuulipuistossa vietettiin avajaisia
Varsinais-Suomen maakunnassa pyörivät näyttävät tuuliturbiinit, jotka kohoavat aina 210 metrin korkeuteen saakka. Ne ovat osa Verhonkulman tuulipuistoa, jonka rakentaminen aloitettiin vuoden 2018 lopussa ja saatiin päätökseen syksyllä 2020, jolloin IKEA Suomi osti tuulipuiston.Puiston tuottama energiamäärä on vuodessa jopa 85 GWh, joka vastaa 17 000 kotitalouden sähkön vuosikulutusta.
”Tuulivoima-alan näkymät ovat erittäin hyvät”, arvioi OX2:n projektipäällikkö Jommi Tervo.
Tuulipuistot ovat lähtökohtaisesti markkinaehtoisia eli puiston sijoittajalla ei ole käytössään esimerkiksi tukia, minkä vuoksi kysynnän ja tarjonnan on kohdattava.
”Kiinnostusta kuitenkin on vaikka ulkopuolista tukea ei saada”, Tervo jatkaa.
Tuulivoima tarvitsee tuekseen vahvan jakeluverkon
Tuulipuiston mahdollistamiseksi Caruna laajensi Selän sähköasemaa, josta tuulipuistossa tuotettava sähkö saatetaan valtakunnan verkkoon. OX2 sekä Caruna ovat siis tehneet yhteistyötä sekä rakennusvaiheessa että itse käytön aikana.
”Tuulipuiston käyttöönotto alkoi päämuuntajan sähköistyksellä, minkä jälkeen voimaloita testattiin ja otettiin käyttöön yksi kerrallaan. Carunan projekti valmistui kokonaisuudessaan ennen tuulipuiston Selän asemalla tehtyjen töiden aloitusta”, kertoo Carunan avainasiakaspäällikkö Tuomas Vanninen.
OX2:lla ollaan tyytyväisiä yhteistyöhön Carunan kanssa.
”Carunan kanssa oli helppo toimia, ja huomasi selkeästi, että Caruna on ollut vastaavissa tilanteissa aiemminkin. Heillä oli tiedossa, minkälaisia tarpeita ja minkälaista tiedonsiirtoa tarvitaan toimijoiden välillä, mikä puolestaan sujuvoitti tekemistä”, Tervo summaa.
Aktiivista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Tuulivoimalla on merkittävä rooli Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Voimalaitoksista maksettava kiinteistövero, maanvuokra ja hankkeen työllistävä vaikutus tuovat tuloja kunnalle ja kuntalaisille, ja pienentävät samalla kunnan hiilijalanjälkeä vuosittain jopa 51 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e).
”Investoinnista jää talousalueelle rakennusaikana noin kaksi miljoona euroa”, Tervo kertoo.
Kiinteistöveron määrä, voimalan käyttöikä sekä käyttöajan huolto- ja ylläpitokustannukset perustuvat Tuulivoimayhdistyksen arvoihin. Hiilijalanjäljen pienentyminen on arvioitu lisääntyvän pohjoismaisen tuulivoimatuotannon vähentäessä hiili- ja kaasuvoimaa naapurimaissa ja mahdollistaessa liikenteen ja teollisuuden sähköistymisen.