Vielä 10 vuotta sitten sähkökatkot olivat pidempiä - sähköverkkoyhtiön käyttökeskuksessa valvotaan verkkoa vuorokauden ympäri
Carunan käyttökeskuksessa operaattorit valvovat sähköverkkoa vuorokauden ympäri. Keskuksessa on kymmeniä näyttöjä, jotka näyttävät sähköverkon tilannekuvaa, videokuvaa sähköasemilta ja Ilmatieteen laitoksen sääennusteita. Kaikki, mitä Carunan sähköverkossa tapahtuu, kulkee käyttökeskuksen kautta.
Carunan operaattori Velimatti Hahl kertoo, että suurin osa operaattorin työstä on kytkentöjen johtamista ja vikojen selvittämistä. Tärkeintä on varmistaa sähköverkon turvallisuus kaikkina vuorokauden aikoina.
"Me esimerkiksi varmistamme, että sähköverkko on vikaantuneesta osasta sähkötön ja turvallinen työskennellä, ennen kuin annamme asentajille luvan aloittaa vian korjaamisen,” Hahl kertoo.
Operaattori hoitaa vuodessa noin sata keskijänniteverkon vikaa
Jos jännitteiseen ilmajohtoon osuu myrskyllä esimerkiksi oksa ja virta pääsee väärään paikkaan, katkeaa sähköverkon osasta sähköt automaattisesti. Hetken päästä järjestelmä yrittää palauttaa sähköt. Jos vika ei ole poistunut, operaattori ottaa ohjat ja pyrkii palauttamaan sähköt etäohjauksella niin suurelle osalle asiakkaita kuin mahdollista. Tämän jälkeen asentajat hälytetään maastoon paikantamaan ja korjaamaan vika.
Carunalla jokainen operaattori hoitaa vuodessa keskimäärin yli sata keskijänniteverkon vikaa. Tyypillisesti vikoja aiheuttavat luonnonilmiöt kuten myrskytuuli. Talvisin tykkylumi saa puut taipumaan lumen painosta ilmajohdoille, ja kesällä ukkoset voivat aiheuttaa vaurioita sähköverkkoon.
Lisäksi keskijänniteverkossa suoritetaan vuosittain noin 4 000 suunniteltua työtä. Ne ovat esimerkiksi kunnostustöitä, jotka tiedetään etukäteen. Asiakkaille lähetetään tekstiviesti, jos työt aiheuttavat sähkökatkon.
Vielä kymmenen vuotta sitten suurin osa vioista johtuivat kaatuneista puista linjoilla, ja asiakkaiden kokemat sähkökatkot olivat kestoltaan pidempiä. Nykyään Carunan sähköverkko on suurimmaksi osaksi maakaapeloitua, joten myös vikoja on vähemmän.
Kun Ilmatieteen laitos ennustaa myrskyä, Carunan suurhäiriöjohtoryhmä tekee päätöksen varautumisesta. Se tarkoittaa operaattoreiden määrän lisäämistä käyttökeskuksessa ja asentajien määrän lisäämistä maastossa.
"Ensin korjaamme ne viat, jotka kohdistuvat kriittisiin asiakkaisiin tai vaikuttavat suurempaan asiakasmäärään. Näemme järjestelmistämme heti, jos vian alueella on kriittisiä kohteita, kuten sairaaloita, ja ne priorisoidaan.”
Joskus töiden korjaamista vaikeuttavat olosuhteet. Kovalla tuulella ei raivata puita sähkölinjoilta eikä ukkosella kiivetä sähköpylvääseen. Myrskytilanteessa yhdellä operaattorilla voi olla samanaikaisesti hoidettavana toistakymmentä vikaa ja johdettavanaan vähintään yhtä monta työryhmää.
Käyttökeskus tekee yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa
Hahl on ollut Carunalla töissä neljätoista vuotta, joista käyttökeskuksessa kohta kymmenen. Käyttökeskus on eristetty paikka, jonne menemiseenkin ovat omat sääntönsä. Työ on vuorotyötä, ja etätöitä ei tehdä. Myrskytilanteessa paineensietokykyä tarvitaan.
Tapaninpäivän myrsky vuodelta 2011 on jäänyt Hahlin mieleen.
"Verkko oli paljon huonommassa kunnossa kuin nykyään, ja korjauksissa kesti kauan. Vikoja oli paljon, kun puita kaatui linjoille taukoamatta. Silloin opin, miten tärkeää on asiakkaiden inhimillinen kohtaaminen. Hätä oli suuri, mutta kun asiat selitettiin, moni ymmärsi. Nykyään sähkökatkojen asiakasviestintä on kehittynyt hurjasti. Lähetämme vuosittain pari miljoonaa tekstiviestiä asiakkaille," Hahl sanoo.
Pelastuslaitoksen kanssa tehdään yhteistyötä. Jos esimerkiksi liikenneonnettomuus tapahtuu sähköpylväiden kanssa, pelastuslaitos aloittaa työnsä vasta, kun sähköasentaja on varmistunut paikan jännitteettömyydestä ja hätätyömaadoittanut kohteen.
Yllätyksiin pitää aina varautua. Hahl kertoo tapauksesta, jossa kissa oli kiivennyt sähköpylvääseen eikä päässyt itse alas. Käyttökeskus katkaisi sähköt, ja asentaja haki kissan alas pylväästä.
“Luonto ja eläimet ovat jatkuvasti tässä työssä läsnä, ja mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa. Siksi valvomme sähköverkkoa vuorokauden ympäri”, Hahl sanoo.