Lämmitys sähköistyy vauhdilla

Ilmastotavoitteet ajavat energiayhtiöitä luopumaan polttamalla tuotetusta kaukolämmöstä.
Erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvaa sekä kiinteistöissä että kaukolämmityksessä.
Tulevaisuuden hiilineutraali kaukolämmitys hyödyntää yhteiskunnan hukkalämpöjä ja
ympäristön lämpöjä lämpöpumppujen avulla. Ympäristön kannalta lämmityksen
sähköistäminen on erinomainen asia, koska se parantaa energiatehokkuutta.

Lämpöpumput yleistyvät kodeissa

Sähkölämmityksellä on perinteisesti tarkoitettu joko suoraa tai varaavaa sähkölämmitystä. Ilmalämpöpumput ja maalämpö ovat myös ähkölämmitystä, ja ne pystyvät sähkön avulla hyödyntämään ympäristön alhaisia lämpötiloja lämmön ja jäähdytyksen tuottamiseksi. Suomessa on tällä hetkellä vajaa miljoona ilmalämpöpumppua ja 180 000 maalämpöpumppua. Kasvunäkymät ovat varsin hurjat. Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpun mukaan lämpöpumppuinvestointeja tullaan tällä vuosikymmenellä tekemään Suomessa noin 10 miljardilla eurolla, ja lämmityspumpuilla katetaan peräti 30 % rakennusten lämmitystarpeesta. 

Sähköverkkojen kannalta kehitys tarkoittaa sitä, että kylmien talvien huippukulutuspiikki kasvaa. Sähköverkot perinteisesti mitoitetaan talven kulutushuippujen mukaan siten, että kaikille riittää lämpöä. 

 

Infograafi lämmityksen sähköistymisestä.

Kaukolämmön sähköistyminen haastaa kaupunkiverkon kestävyyttä

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto voimalaitoksissa vähenee merkittävästi lähitulevaisuudessa ilmastotavoitteiden myötä. Tällä hetkellä jopa kolmannes yhteistuotannosta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Jatkossa lämpöä ei tuoteta enää fossiilisia polttamalla vaan kasvavassa määrin puhtaan sähkön avulla (lämpöpumput, sähkökattilat ja datakeskusten hukkalämpö). 

Paikalliset vaikutukset sähköverkkoon voivat olla merkittäviä. Sähköä ei enää tuoteta oman verkkoalueen sisällä, ja lämmitykseen tarvittava sähkö siirretään kauempaa. Suurjännitteisen jakeluverkon siirtokapasiteettia on vahvistettava. Esimerkiksi Caruna arvioi, että pelkästään Espoon tapauksessa investoinnit ovat keskimäärin 200 miljoonaa euroa 2020-luvun aikana. Sähköverkon vahvistukset, eli paksummat kaapelit ja isommat muuntamot vaativat lupakäsittelyn. Hiilineutraalisuustavoitteisiin pääseminen edellyttää, että aikatauluun ja kaupunkitilan käyttöön liittyvät haasteet saadaan ratkaistua.