Vad händer med ur bruk tagna elstolpar?

Miksi käytöstä poistetut sähköpylväät ovat vaarallisia?

”Vanhoissa sähköpylväissä on kahdentyyppisiä kyllästysaineita: kupari-kromi-arseeniyhdisteitä (CCA) ja vähäisessä määrin myös kreosoottia. Kylläste estää pylvästä lahoamasta, mutta väärin käsiteltynä se voi olla vaaraksi ihmisten, eläinten ja ympäristön turvallisuudelle. Sekä CCA että kreosootti ovat haitallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa jopa syöpää. Vanhat pylväät eivät aiheuta vaaraa maastossa, mutta ne eivät saa joutua kosketuksiin ihmisten, eläinten tai ravinnon kanssa”, kertoo Carunan HSE-päällikkö Piia Häkkinen.

CCA-kyllästeen käyttö on jo kielletty EU:ssa, ja myös kreosootin käytöstä sähköpylväissä on Carunalla luovuttu. Reilun kymmenen vuoden ajan Caruna on käyttänyt lahonsuojaominaisuuksiltaan hieman heikompia mutta turvallisempia kuparisuolakyllästeisiä C-pylväitä, joita vastaavaa tavaraa on myynnissä myös kotitalouskäyttöön.

Mitä puretuille sähköverkon pylväille tapahtuu?

Maastosta purettavat pylväät ovat lähes poikkeuksetta vanhoja CCA- tai kreosoottipäällysteisiä pylväitä. 

”Puramme vuosittain huomattavia määriä vanhoja sähköpylväitä: vuonna 2019 käytöstä poistettiin yli 4 000 kilometriä ilmajohtoverkkoa ja sen myötä yli 3 000 tonnin edestä kyllästettyjä puupylväitä”, kertoo Piia.

Suurin osa pylväistä päätyy vaarallisena jätteenä käsittelylaitokselle, jossa pylväät hyödynnetään energiantuotannossa. Jätepylväiden kuljetusten seurannassa on siirrytty vaarallisen jätteen kuljetusta koskevista paperisista siirtoasiakirjoista sähköisiin, ja samalla siirtoasiakirjojen laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota.

Pieni osa pylväistä luovutetaan ammattimaiseen tai teolliseen uudelleenkäyttöön. Kyllästettyjä pylväitä saa käyttää esimerkiksi maatalousrakennusten kantavissa puurakenteissa, makean tai murtoveden puisissa rakenneosissa, meluaidoissa, liikenneväylien aidoissa. perustuksissa ja maan tukirakenteissa – mutta ei missään tapauksessa esimerkiksi asunnoissa, leikkipuistoissa tai hyötykasvien kasvatukseen käytettävissä rakenteissa. Pylväitä luovutetaan ainoastaan lainsäädännön sallimissa puitteissa ja luovutuksen edellytykset täyttäville ammattimaisille tai teollisille toimijoille.

On olemassa myös yhteiskäyttöpylväitä, jolloin Carunan omistamassa pylväässä on sähköverkon lisäksi katuvaloverkkoa tai teleyhtiöiden linjoja. Tällöin sähköverkkoa purettaessa saattaa pylväs jäädä toisen käyttäjäosapuolen käyttöön, jolloin myös pylvään hallinta siirtyy toiselle taholle.

Pylvään luovutuksesta tehdään aina kirjallinen sopimus, ja uusi omistaja sitoutuu huolehtimaan pylvään hävittämisestä vaarallisena jätteenä, kun se on elinkaarensa päässä.

Miten pylväitä on päätynyt yksityiseen käyttöön?

Vanhat sähköpylväät ovat yllättävän haluttua tavaraa, sillä ne kestävät hyvin lahoa – paremmin kuin uudet, hellemmillä menetelmillä käsitellyt pylväät. Yli kymmenen vuotta sitten käytössä olleet lahonsuoja-aineet ovat kuitenkin tujua tavaraa ja aiheuttavat vaaraa joutuessaan tekemisiin ihmisen ihon tai ravinnon kanssa. Tästä syystä pylväitä ei luovuteta yksityiseen käyttöön, eikä niistä missään nimessä tule rakentaa vaikkapa hyötykasvilavaa, puutarhapenkkiä tai leikkimökkiä.

”Yksityiset ihmiset eivät useinkaan tiedosta pylväiden vaaroja tai niitä koskevaa lainsäädäntöä. Pylväskyselyitä tule säännöllisesti ja pylväitä myös häviää purkutyömailta ilman lupaa. Ennen vanhaan pylväiden käyttöä ei rajoitettu tai valvottu yhtä hyvin kuin nykyään. Silloin tällöin vielä nykyäänkin pylväitä löytyy käytöstä esimerkiksi penkkeinä koulujen pihoilta, missä niitä ei missään tapauksessa saisi olla”, jatkaa Piia.

Kyltit pylvässeurannan tukena

Caruna huolehtii, että sähköverkosta poistettavat pylväät toimitetaan asianmukaisesti hävitettäväksi tai uusiokäytettäväksi. Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön uudet kyltit, joihin on merkitty muun muassa pylväiden vastaanottaja ja viimeinen noutopäivä. Kylttiseurannalla on pyritty varmistamaan, että pylväät eivät jäisi maastoon eri toimijoiden sekaannusten tai unohdusten takia. Urakoitsijat on ohjeistettu seuraamaan, että pylväät noudetaan maastosta viimeiseen noutopäivään mennessä.

Panostusta projektien jälkiseurantaan

Myös projektien jälkiseurantaa on parannettu: Osana jälkiseurantaa käydään läpi maasto puretun sähköverkon jäljiltä ja katselmoidaan purkumateriaalien käsittely. Caruna seuraa purkumateriaalien käsittelyä myös pistokokein.

Kylttiseurannalla, kontrolloinnilla ja prosessin jatkuvalla parantamisella pyritään siihen, ettei pylväitä jäisi maastoon eikä päätyisi vääriin käsiin.

Ota yhteyttä, niin selvitämme, miksi pylväät ovat maastossa ja huolehdimme, että ne päätyvät asianmukaiseen käsittelyyn.