Kaukolämmön sähköistyminen haastaa kaupunkiverkon kestävyyttä
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto voimalaitoksissa vähenee merkittävästi lähitulevaisuudessa ilmastotavoitteiden myötä. Ilmastotavoitteet ajavat energiayhtiöitä luopumaan polttamalla tuotetusta kaukolämmöstä kiihtyvään tahtiin. Energiateollisuuden mukaan 26 % kaukolämmöstä tuotettiin vuonna 2023 turpeella, kivihiilellä, maakaasulla ja öljyllä. Jatkossa lämpöä ei tuoteta fossiilisia polttamalla vaan kasvavassa määrin puhtaan sähkön avulla (lämpöpumput, sähkökattilat sekä datakeskusten ja tulevaisuudessa myös vedyntuotannon hukkalämpö).
Sähkökattiloilla tuotettiin lämpöä vuonna 2023 jo 710 GWh, mikä on iso ja nopea muutos. Vuonna 2022 vastaava luku oli pitkälti alle 100 GWh. Suuri osa sähkökattiloista on liitettynä jakeluverkkoihin.
Lämpöpumput kasvattavat sähkönkulutusta
Erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvaa sekä kiinteistöissä että kaukolämmityksessä. Tulevaisuuden hiilineutraali kaukolämmitys hyödyntää
yhteiskunnan hukkalämpöjä ja ympäristön lämpöjä lämpöpumppujen avulla. Ympäristön kannalta lämmityksen sähköistäminen on erinomainen
asia, koska se parantaa energiatehokkuutta.
Sähkölämmityksellä on perinteisesti tarkoitettu joko suoraa tai varaavaa sähkölämmitystä. Ilmalämpöpumput ja maalämpö ovat myös sähkölämmitystä, ja ne pystyvät sähkön avulla hyödyntämään ympäristön alhaisia lämpötiloja lämmön ja jäähdytyksen tuottamiseksi. Suomessa on tällä hetkellä vajaa puolitoista miljoona lämpöpumppua. Kasvunäkymät ovat varsin hurjat. Suomen lämpöpumppuyhdistys
Sulpun mukaan lämpöpumppuinvestointeja tullaan tällä vuosikymmenellä tekemään Suomessa noin 10 miljardilla eurolla, ja lämmityspumpuilla
katetaan peräti 30 % rakennusten lämmitystarpeesta.
Sähköverkkojen kannalta kehitys tarkoittaa sitä, että kylmien talvien huippukulutuspiikki
kasvaa. Sähköverkot perinteisesti mitoitetaan talven kulutushuippujen mukaan siten, että kaikille riittää lämpöä.
