Ratkaisuja ilmastonmuutokseen

Ilmastotekojemme lähtökohdat

Olemme sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen takaamalla sähkön toimitusvarmuuden yhä haastavammissa ilmasto- ja energiantuotanto-olosuhteissa, kehittämällä puhtaan energian käyttöön perustuvaa energiajärjestelmää ja tarjoamalla asiakkaillemme vaivattomia palveluita heidän oman ilmastovaikutuksensa pienentämiseksi. 

Päästömme koostuvat pääosin sähköverkon rakentamiseen käytetyistä materiaaleista, jakelussa tapahtuvasta sähkön häviämisestä, siirretyn sähkön hiilidioksidipäästöistä sekä sähköverkon rakennustöistä. Merkittävin hiilikädenjälkemme syntyy uusiutuvan energian liittämisestä sähköverkkoomme. Verkossamme virtaa tällä hetkellä noin 12 prosenttia Suomessa tuotetusta uusiutuvasta energiasta. Määrä vastaa noin 57 000 suomalaisen keskivertoista vuosittaista hiilijalanjälkeä.

Verkossamme virtaa yhä enemmän uusiutuvaa energiaa 

Merkittävin hiilikädenjälkemme eli myönteinen ilmastovaikutuksemme syntyy, kun jaamme tuotetun uusiutuvan energian asiakkaille ja mahdollistamme yhteiskunnan siirtymisen kohti hiilineutraaliutta. Varautuminen energiamarkkinoiden murrokseen ja toimitusvarmuuden turvaaminen entistä haastavammissa olosuhteissa ovat keskeisiä sähköverkkomme kehittämistä ajavia tekijöitä. 

Vuonna 2020 verkkomme tuotettiin noin 4050 gigawattituntia (GWh) uusiutuvaa sähköä. Tämä vastaa noin 57 000 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.

Oheiseen graafiin on kuvattu meidän sähköverkkoomme liitetyn uusiutuvan energian määrät energialähteittäin vuodelta 2019 sekä niiden suhteelliset osuudet Suomen uusiutuvan energian kokonaistuotannosta.

Hiilitermit selitettynä 

• Hiilijalanjälki ilmaisee esimerkiksi ihmisen tai yrityksen toiminnasta aiheutuneet ilmastolle haitalliset päästöt. 
• Hiilikädenjälki kuvastaa työtä haittoja vastaan eli miten tuote, prosessi tai palvelu voi vähentää päästöjen määrää. Myönteiselle vaikutustavalle voidaan laskea päästövähennyspotentiaali. 
• Hiilidioksidiekvivalentti on mitta, joka kertoo kuinka paljon eri kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat yhdessä kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Vahvistamme myönteisiä ympäristövaikutuksiamme 

Arvioimme toiminnastamme ja hankkeistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Ne tarkistetaan syksyisin liiketoimintasuunnittelun yhteydessä ja hankkeiden ympäristövaikutukset hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ympäristöjohtamisjärjestelmämme on sertifioitu vuodesta 2000 lähtien ISO 14001 -standardin mukaisesti. Se auttaa meitä parantamaan ympäristönsuojelumme tasoa ja osoittaa, että suhtaudumme ympäristöasioiden hyvään hoitoon vakavasti. Määrittelemme ympäristötoimintamme periaatteet HSE-politiikassa linjassa terveys- ja turvallisuusjohtamisemme kanssa.  

Olemme mukana Energiatehokkuussopimuksessa

Sitoudumme vastuulliseen maankäyttöön sähköverkkomme suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Vastuullinen maankäyttö tarkoittaa, että sovitamme yhteen eri sidosryhmiemme tarpeita ja odotuksia maankäytön ja sähkönjakelun toimitusvarmuuden suhteen. Lainsäädäntö, viranomaismääräykset ja alalla yleisesti käytettävät standardit luovat puitteet, joista ei tingitä. Sujuva yhteistyö maanomistajien, kuntien, ELY-keskusten, Museoviraston, ympäristöjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa on ensiarvoisen tärkeää kaikkia osapuolia palvelevan ratkaisun löytämiseksi. 

Otamme ympäristön - luonnon ja sen monimuotoisuuden, rakennetun ja sosiaalisen ympäristön - huomioon sähköverkon elinkaaren kaikissa vaiheissa. Vältämme verkon sijoittamista luonnon ja lajien kannalta herkille alueille, kuten Natura- ja luonnonsuojelualueille. Haemme luvat toiminnalle lain edellyttämien vaatimusten mukaisesti. Rakennamme uutta sähköverkkoa tienvarsiin ja julkisille alueille aina, kun se on mahdollista. 

Sähköverkko osana maisemaa

Maakaapelointi suojelee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää haitallisia vaikutuksia sekä kasvi- että eläinkuntaan. Sen lisäksi olemme asentaneet ilmajohtoihin linnuille varoituspalloja ja kiinnittäneet pylväisiin laskeutumisorsia. Jäljelle jäävillä ilmajohdoilla on oma, joskin vähenevä roolinsa luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin tukemisessa. Johtokadut eli sähkölinjojen alla olevat aukeat ylläpitävät niitynomaisia olosuhteita, joilla tietyt uhanalaiset niittylajit viihtyvät. 

Sähköverkon kunnossapidossa huomioidaan kunnostustöistä aiheutuvat vaikutukset suojelluille alueille ja lajeille. Sähköverkon raivaustöitä esimerkiksi vältetään lintujen pesimäalueilla pesimäaikaan ja herkillä alueilla liikutaan välttäen tarpeetonta haittaa. 

Purkamistamme materiaaleista suurin osa menee kierrätettäväksi

Maakaapeloinnin myötä puramme ilmajohtoverkostamme merkittäviä määriä muun muassa muuntajia, rautaa, johtimia, kaapelia, sekajätettä, kyllästettyjä puupylväitä, lasia, posliinia, betonia ja kuparia. 

Puretuista materiaaleista suurin osa menee kierrätettäväksi materiaalina tai energiana. Esimerkiksi muuntajista ja kaapeleista pystytään tällä hetkellä kierrättämään ja uudelleenkäyttämään yli 97 %. Puretut puupylväät puolestaan kierrätetään polttamalla ne energiaksi. 

Puretun sähköverkon pylväät vain ammattimaiseen käyttöön 

Pylväiden käsittelyä, uudelleenkäyttöä ja hävittämistä säädellään tiukasti. Aiemmin yleiset kyllästeaineet CCA ja kreosootti sisältävät haitallisia aineita ja CCA:n käyttö on ollut kiellettyä uusissa pylväissä vuodesta 2006 lähtien. Näillä aineilla kyllästyt pylväät eivät saa joutua kosketuksiin ihmisten, eläinten tai ravinnon kanssa eikä ne saa missään tapauksessa päätyä kuluttajille. 

Vuoden 2007 jälkeen olemme käyttäneet ainoastaan kuparisuolakyllästeisiä ns. C-pylväitä. Kuparisuolaa käytetään yleisesti kyllästeenä myös kuluttajille tarkoitetussa kestopuussa. Luovutamme purettuja pylväitä vain lainsäädännön sallimille tahoille uudelleenkäytettäväksi lainsallimiin käyttökohteisiin. Viranomaiset valvovat pylväiden uudelleenkäyttöä. 
Materiaalivalintoja ohjaavat ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset 

Materiaalitehokkuus on mukana sähköverkon koko elinkaaressa aina suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien purkuun ja kierrättämiseen asti. 

Edellytämme mm. tietoa: 

• materiaalien ja niiden sisältämien kemikaalien koostumuksesta 
• käyttöturvallisuudesta ja kierrätettävyydestä sekä 
• mahdollisuuksien mukaan niiden alkuperästä.