Carunan vuosi 2025

Kestävyysraportti on laadittu konsernitasolla ja se kattaa Carunan kaikki kolme yhtiötä eli Caruna Networks Oy:n sekä kaksi verkkoluvan omistavaa yhtiötä, Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n. Kestävyysraportti on laadittu soveltaen osittain Euroopan komission vuonna 2023 antamalla asetuksella ((EU) 2023/34/EU) vahvistettuja eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (ESRS). Selvitys ei kata kaikkia ESRS-standardien tiedonantovaatimuksia.

EU:n Omnibus-paketin myötä Carunan kestävyysraportointivelvoite siirtyi kahdella vuodella eteenpäin tilikauteen 2027. Loppuvuonna 2025 hyväksyttiin kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalan muutos, joka rajaa Caruna-konsernin lakisääteisen kestävyysraportoinnin ulkopuolelle. Vuoden 2025 raportti kattaa Carunan oman toiminnan lisäksi olennaiset arvoketjun tiedot. Carunan kaksoisolennaisuusanalyysi laadittiin vuonna 2024. Caruna soveltaa kestävyysraportoinnissaan myös GRI-viitekehystä palvellakseen kansainvälisiä sidosryhmiään. (BP-1, BP-2)

Carunan hallinto-, johto- ja valvontaelimillä tarkoitetaan hallitusta ja toimitusjohtajaa. Hallituksen päätöksentekoa valmistelevat ja avustavat kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaliokunta. Carunan hallinto-, johto- ja valvontaelimet, mukaan lukien niiden asiaankuuluvat komiteat saavat tietoa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, due diligence -prosessin täytäntöönpanosta sekä niiden käsittelemiseen tarkoitettujen toimintaperiaatteiden, toimien, mittareiden ja tavoitteiden tuloksista ja tehokkuudesta säännöllisesti jokaisessa kokouksessaan. Caruna-konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille maksamista palkkioista ainoastaan toimitusjohtajan palkkio sisältää kestävyysseikkoihin liittyviä kannustimia. Kestävyysraportointiin liittyvien riskien hallinta on osa Carunan kokonaisriskienhallintaa. Kestävyysraportoinnissa noudatetaan Carunan lakisääteisen kirjanpidon ja raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja. (GOV-1, GOV-2, GOV-3, GOV-5)

Suomessa on käynnissä energiamurros sähköntuottajien ja -kuluttajien siirtyessä fossiilisista päästöttömiin energialähteisiin. Puhtaan siirtymän seurauksena sähkönkulutus kasvaa ja sähköverkkojen tehontarve lisääntyy. Samaan aikaan sähkönkulutuksen kasvu on lisännyt paineita kehittää sähköverkkoja. Verkkopalvelun tuottaminen edellyttää sähköverkon hallintaa, ylläpitoa, optimointia ja kehittämistä. Sähköverkko koostuu muun muassa suurjännite-, keskijännite- ja pienjännitekaapeleista ja -johtimista sekä sähkön ohjauksessa ja jännitteen muuntamisessa tarvittavista sähköasemista, muuntamoista, jakokaapeista, erottimista, erilaisista antureista ja tietoliikenneyhteyksistä. Sähköverkon komponentteihin tarvitaan raaka-aineita kuten alumiinia, terästä, betonia, mineraaliöljyä, komposiitteja ja muita muoveja, puuta ja kuparia. (SBM-1)

Caruna haluaa olla asiantunteva ja luotettava kumppani sidosryhmilleen ja käy heidän kanssaan aktiivista, ennakoivaa vuoropuhelua. Sidosryhmätyön tarkoituksena on kuulla eri sidosryhmien näkemyksiä Carunan toiminnasta ja sen vaikutuksista, tuoda esiin Carunan näkemyksiä ja toiminnan perusteluita, vaikuttaa ja osallistua Carunan toimintaympäristön kannalta olennaisiin lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseihin edunvalvonnan keinoin, jakaa luotettavaa tietoa ja parantaa ymmärrystä sekä ratkoa esille nousevat kysymykset kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. (SBM-2)

Kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tarkastelu on kytketty liiketoiminnan suorituksen johtamisen prosessiin ja toteutetaan osana Carunan strategiatyötä. Caruna arvioi kestävyysvaikutuksiaan ensisijaisesti sisäisenä asiantuntijatyönä. Alustavassa kaksoisolennaisuusanalyysissa työryhmä teki pohjatyön eli karkean vaikutusarvioinnin huomioiden sidosryhmävuorovaikutuksen kautta saatuja näkemyksiä. Arviointia tarkennettiin työpajoissa, joihin osallistui eri kestävyysaiheiden asiantuntijoita ja liiketoiminnan edustajia. Kaksoisolennaisuusanalyysin mukaan olennaisiksi aiheiksi nousivat E1 ilmastonmuutos, S1 oma henkilöstö, S2 arvoketjun työntekijöiden työturvallisuus sekä G1 liiketoiminnan harjoittaminen. (SBM-3, IRO-1)

Caruna-konsernin päätoimiala, sähkönjakelu, mahdollistaa yhteiskunnan sähköistämisen ja edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa EU:n ympäristötavoitetta. Konsernin omasta toiminnasta aiheutuu kuitenkin vielä päästöjä. Scope 1- ja 2 -päästöjä koskevat keskeiset käytännön toimet liittyvät sähkölaitteistoissa eristekaasuna käytettävän SF6-kaasun vuotojen ennaltaehkäisyyn ja asteittaiseen käytöstä poistamiseen, fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen varavoimakoneissa sekä oman autokannan sähköistämiseen. Raportointivuonna 2025 Caruna on täydentänyt ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa asettamalla lyhyen aikavälin scope 3 -tavoitteen sekä täydentämällä päästövähennystoimenpiteitä. Carunan keskeiset hiilestä irtautumisen keinot scope 3 -päästöjen osalta ovat fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sähköverkkourakoinnissa, vähäpäästöiset verkkomateriaalit sekä kanta- ja alueverkkojen käytön kautta tulevien päästöjen vähentäminen. Käytännön toimiin sisältyvät toimittajien sitouttaminen ilmastotoimiin, siirtyminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin urakoitsijoiden työkoneissa ja ajoneuvoissa, verkon komponenttien uusiokäytön edistäminen sekä päästökriteerien asettaminen uusien verkkomateriaalien hankinnassa.

Carunalla ei ole ilmastoneutraaliustavoitetta vuoteen 2050 mennessä. (E1-1, E1-3)

Kasvihuonekaasujen scope 1, scope 2 ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

*) Perustuu Fingridin julkaisemaan Suomessa kulutetun sähkön päästökertoimeen.
**) Kantaverkkoyhtiö lisäsi hiilijalanjälkilaskentaansa scope 3 -päästöt, mikä selittää kokonaisuudessaan myös Carunan scope 3 -päästöjen kasvun vuonna 2023.

Kasvihuonekaasuintensiteetti

Ilmastoriskeihin lukeutuvat fyysiset riskit ovat jaoteltu akuutteihin ja kroonisiin riskeihin. Akuutit sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, jäätävät sateet ja rankkasateet tulevat lisääntymään. Tykkylumi saattaa kerryttää lunta johdoille tai johtokatujen reunametsiin ja uhata sähkönjakelua. Samoin lämpöaallot yleistyvät ja maastopalojen riski kasvaa. Ilmaston lämmetessä maa ei roudi samaan tapaan kuin aiemmin, joten puita saattaa kaatua talvimyrskyissä herkemmin. Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvien lisäksi myös maanvyörymiä. Myös krooniset fyysiset riskit, kuten pysyvä vedenpinnan, lämpötilan tai ilmankosteuden nousu, lisääntyvät ja saattavat aiheuttaa vielä ennakoimattomia haittoja sähköverkon rakenteille ja sähkönjakelun luotettavuudelle. Tunnistettuja vähähiiliseen talouteen liittyviä siirtymäriskejä ovat uusiutuvan energian aiheuttama sähköverkon kasvava kapasiteettitarve, sähköntuotannon sääriippuvuus ja kulutuksen suurempi joustotarve, pirstaloitunut ilmasto- ja energiatehokkuus sekä sähkömarkkinalainsäädäntö ja sähköverkon regulaatio. (SBM-3, IRO-1)

Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävät toimintaperiaatteet on kirjattu Carunan terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikkaan (HSE), joka asettaa yhteiset periaatteet terveys-, turvallisuus ja ympäristöaiheille. HSE-politiikka huomioi Carunan toimintojen vaikutukset ympäristöön, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sen vaikutuksiin sopeutumiseen tähtäävät toimet sekä energian viisaan käytön. Se kattaa Carunan olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet, jotka liittyvät energiamurrokseen, toimitusvarmuuteen ja vihreään siirtymään. Ilmastonmuutosta koskevien toimintaperiaatteiden tavoitteena on varmistaa luotettava sähkönjakelu vaativissakin ilmasto-olosuhteissa sekä puhtaan siirtymän edistäminen ja asiakkaiden tukeminen energiamurroksessa. (E1-2, E1-3)

Carunan tavoitteena on varmistaa osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, jossa kaikki työntekijät kokevat olevansa tervetulleita työyhteisöön sellaisena kuin he ovat. Lisäksi luomalla yhtiöstä houkutteleva ja vetovoimainen työpaikka, yhtiö pyrkii pienentämään tunnistettuja osaamisen menettämiseen tai rekrytointivaikeuksiin kohdistuvia liiketoimintariskejä.

Työhyvinvointi

Carunan toimintaohje luo perustan tavalle tehdä työtä ja kulttuurikäsikirja ohjaa sitä, miten toiset kohdataan arjessa ja minkälaista käyttäytymistä työntekijöiltä odotetaan. Caruna kuulee ja huomioi henkilöstön näkökantoja osana päätöksentekoa sekä varmistaa toimintaohjeen mukaisen toiminnan muun muassa tarjoamalla henkilöstölleen anonyymin kanavan huolenaiheista ilmoittamiseen. Carunalla toimii lisäksi vapaaehtoisista koostuva työhyvinvointiryhmä, jonka toimintaan kuka tahansa voi osallistua.

Caruna seuraa henkilöstön hyvinvointia ja viihtyvyyttä henkilöstön sitoutuneisuusindeksi EEI:n (Employee Engagement Index) avulla. Se mittaa työntekijöiden asennetta neljään väittämään: suosittelu työnantajana, työn merkityksellisyys, halukkuus vaihtaa työnantajaa ja työstä innostuminen. Carunan tavoitteena on säilyttää työtyytyväisyys korkealla, vähintään 79:n tasolla. Vuonna 2025 tavoite ylitettiin ja mittarin toteuma oli 84.

Henkilöstön sitoutuneisuusindeksi (EEI) tavoite ja toteuma

Caruna ei salli toiminnassaan syrjintää tai häirintää. Vuonna 2025 ei raportoitu omaan henkilöstöön kohdistuvia vakavia syrjintätapauksia, valituksia tai vakavia ihmisoikeustapauksia.

Osaamisen kehittäminen

Caruna panostaa työntekijöiden jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen kehityssuunnitelma, jota tarkastellaan vuosittain. Lisäksi kehityskeskustelut ja strategisten kompetenssien arvioinnit ovat olennainen osa osaamisen kehittämisprosessia.

Vuonna 2025 jokainen työntekijä käytti keskimäärin 5,1 tuntia koulutuksiin, jotka kattoivat muun muassa palautteen antamista ja vastaanottamista, regulaatiota sekä työturvallisuutta.

404–1 Keskimääräiset koulutustunnit henkilöä kohden

Työturvallisuus

Carunan tavoitteena on terveyden ja turvallisuuden kulttuurin edistäminen kaikissa toiminnoissa. Caruna pyrkii toiminnassaan estämään ja vähentämään työtapaturmia ja työhön liittyviä onnettomuuksia työterveys, -turvallisuus ja ympäristöä koskevan politiikan linjausten mukaisesti. Yhtiö pyrkii ennakoivasti selvittämään ja puuttumaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin haasteisiin seuraamalla sairauspoissaolojen määrää ja niihin johtaneita syitä.

Vuonna 2025 ei raportoitu yhtäkään poissaoloon johtanutta tapaturmaa tai työhön liittyvää kuolemantapausta. Sairauspoissaolojen osuus laski hieman edellisestä vuodesta ja oli 1,2 prosenttia (2024: 1,4 %). (S1-2, S1-4, S1-5)

403-9 Työhön liittyvät tapaturmat, oma henkilöstö

C7 Sairauspoissaolot, oma henkilöstö

Carunan henkilöstöä koskevat toimintaperiaatteet on kuvattu toimintaohjeessa, henkilöstöpolitiikassa, kulttuurikäsikirjassa Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikassa (HSE). Caruna on sitoutunut kansainvälisiin kestävän kehityksen periaatteisiin, kuten YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja Global Compact -aloitteen periaatteisiin.

Carunan toimintaohje huomioi ihmisoikeuksien ja yleismaailmallisten perusoikeuksien kunnioittamisen sekä henkilöstöhallintoa koskevien lakien ja määräysten noudattamisen. Henkilöstöpolitiikassa huomioidaan

• johtajuus työntekijöiden sitouttamisen ja suoriutumisen välineenä,
• reilu ja kilpailukykyinen palkitseminen kaikilla organisaatiotasoilla, ja läpinäkyvät palkitsemisperusteet,
• osaamisen kehittäminen,
• houkuttelevien ura- ja kehitysmahdollisuuksien luominen,
• pitkän aikavälin resurssisuunnittelu,
• turvallinen ja terveellinen työpaikka,
• kokoontumisvapauden ja työehtosopimustoiminnan kunnioittaminen,
• monimuotoisuuden ja yhdenvertaisten oikeuksien arvostaminen, ja
• syrjinnän- ja häirinnän kielto.

HSE-politiikka sisältää Carunan työterveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevat toimintaperiaatteet. Se huomioi terveellisen, turvallisen ja kannustavan työympäristön, terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kulttuurin edistämisen kaikissa toiminnoissa, ihmisille aiheutuvien vahinkojen estämisen ja vähentämisen, sekä lakien ja muiden määräysten, parhaiden käytäntöjen ja toimialan standardien noudattaminen omaan henkilöstöön liittyvinä merkittävimpinä toimintaperiaatteina. (S1-1, S1-3)

Caruna toteuttaa useita toimenpiteitä, joilla se pyrkii ennaltaehkäisemään ja parantamaan urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden työturvallisuutta. Caruna edellyttää kaikkien urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden täyttävän Carunan toimittajille asettamat HSEQ-johtamisen vaatimukset, minkä lisäksi sopimuksiin on määritetty sanktiot vakavista turvallisuuspuutteista sekä kannustimet tapaturmattomasta toiminnasta ja aktiivisesta turvallisuushavainnoinnista. Näiden toimien lisäksi Caruna tekee turvallisuuteen ja turvallisuuskulttuuriin liittyviä kyselyitä sekä ohjeistaa, kouluttaa ja perehdyttää urakoitsijoita työturvallisuusasioissa.

Caruna auditoi säännöllisesti työmaita sekä tekee riskiarviointeja ehkäistäkseen työtapaturmia ja varmistaakseen työmaiden turvallisuuden. Toimittajat on velvoitettu raportoimaan poikkeamista, niiden tutkinnasta ja korjaavista toimenpiteistä. Arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemistaan eettisten ohjeiden rikkomuksista Carunan verkkosivuilla olevan ilmoituskanavan kautta joko omalla nimellään tai anonyymisti.

Caruna seuraa työmaidensa työturvallisuuden tasoa kuukausittain mittaamalla arvoketjun työntekijöiden ja oman henkilöstön tapaturmataajuutta (LTIF) tavoitteena vähentää poissaoloon johtavien tapaturmien määrää. Vuonna 2025 vuodelle asetetusta tavoitteesta jäätiin hieman ja tapaturmataajuus oli 2,4. (S2-3, S2-4, S2-5)

Caruna toteuttaa useita toimenpiteitä, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ja parantamaan urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden työturvallisuutta, kuten sopimussanktiot ja -kannustimet, auditoinnit, riskiarvioinnit, työmaavalvonta, ja yhteiset kehitysryhmät. Näiden lisäksi hankintavaiheen vaatimukset edellyttävät yritysten täyttävän Carunan HSEQ-johtamisen vaatimukset toimittajille. Carunan urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden kanssa on käytössä Turvallisuus ensin -periaate, jos liiketoimintaedun ja olennaisen haitallisen vaikutuksen välillä ristiriita. (S2-4)

Tapaturmataajuus (LTIF) tavoitteet ja toteuma

Arvoketjun työntekijät, heidän lailliset edustajansa tai asiamiehet eivät osallistu tavoitteiden asettamiseen.

Toimittajien eettinen ohje (Supplier Code of Conduct) määrittelee Carunan toimittajilleen asettamat toiminnan eettiset vähimmäisvaatimukset. Se noudattaa YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta ja YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita. Toimittajat sitoutuvat noudattamaan ohjetta allekirjoittamalla sen osana sopimusasiakirjoja.

Carunan työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikassa (HSE-politiikka) on kuvattu työturvallisuuden hallinnan toimintaperiaatteet. Sen periaatteet koskevat myös arvoketjun työntekijöitä, ja ne on kirjoitettu auki sopimuksiin, palvelukuvauksiin ja ohjeisiin. Työturvallisuuden johtaminen perustuu jatkuvan parantamisen malliin. Johtamismalli on sertifioitu ISO 45001:n mukaisesti. Urakoitsijoilta edellytetään asianmukaista ISO 45001 -standardin mukaista tai vastaavaa työturvallisuuden johtamisjärjestelmää.

Carunaa sitoo erityisalojen hankintalaki, jonka mukaan hankinnat tulee toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, suunnitelmallisesti sekä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnoissa noudatetaan eettisiä ja kestävän kehityksen periaatteita. Vähimmäisvaatimuksena hankintasopimuksissa on, että toimittajat läpäisevät taustatarkastukset ja sitoutuvat Caruna-konsernin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct). Yritykset, jotka eivät täytä minimivaatimuksia, karsitaan tarjouskilpailuista pois. Toimittajien toimintaohjeessa on kuvattu periaatteet korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi.

Yhtään tapausta liittyen korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomiseen tai langetettuihin sakkoihin ei raportoitu raportointivuonna. (G1-2)

Carunan liiketoiminnan harjoittamista ohjaavat soveltuvan lainsäädännön lisäksi yhtiön hallituksen hyväksymät arvot, Carunan toimintaohje (Code of Conduct) ja politiikat. Caruna noudattaa toimintaohjettaan kaikessa liiketoiminnassa sekä yhtiön sisäisesti että sidosryhmien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa toimittaessa. Toimintaohje sisältää Carunan kannanoton ja sitoumuksen kestävän kehityksen periaatteisiin sekä periaatteet korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi, mikä luo perustan Carunan tavalle toimia. Ohjeessa kerrotaan, mitä on vastuullinen sähkönjakeluliiketoiminta, miten Carunassa tehdään yhteistyötä, kohdellaan toisia sekä huolehditaan Carunan omaisuudesta. Toimintaohjeen noudattamista edellytetään kaikilta carunalaisilta sekä Carunan hallituksen jäseniltä. Toimintaohjeen mukaista käytöstä edellytetään myös Carunan urakoitsijoilta, sopimustoimittajilta sekä muilta sopimuskumppaneilta. Toimittajien eettiset ohjeet pohjautuvat Carunan toimintaohjeeseen ja sitovat Carunan toimittajia ja heidän alihankintaansa.

Caruna on vuodesta 2023 lähtien sitoutunut kunnioittamaan Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteessa ilmaistuja periaatteita, asiakkaille ja muille sidosryhmille annettuja sitoumuksia sekä yhteiskunnallisia velvoitteita. (G1-1)