Caruna asuminen: Aurinkoenergia jatkaa kasvuaan

Aurinkoenergian suosio näkyy myös Carunan verkkoalueella, jossa aurinkoenergian tuotto kasvoi vuonna 2020 yli 40 prosenttia. Keväällä 2021 Carunan jakeluverkkoon liitettiin 10 000:s aurinkosähkön pientuottaja. Carunan verkkoalueen kaupungeista aurinkovoimaloita löytyy eniten Espoosta (891), Salosta (748) ja Lohjalta (527). 

Esimerkiksi Espoossa Carunan henkilöasiakkailla aurinkosähköjärjestelmien määrä on lisääntynyt vuosien 2019 ja 2021 välillä 56 prosenttia. Vuonna 2021 aurinkosähköjärjestelmiä oli huomattavasti eniten käytössä omakotitaloasujilla (75 %), mutta jalansijaa aurinkoenergian tuottamisessa on otettu myös rivi- ja kerrostaloasujien joukossa (yht. 14 %). 

Aurinkoenergiaa tuotetaan paljon myös Caruna Oy:n taajama-alueilla, joissa aurinkosähköjärjestelmiä on jo miltei 9 000 kappaletta. Kasvua vuodesta 2019 on ollut hieman yli 50 prosenttia. Myös taajamissa omakotitaloudet ovat aktiivisimpia aurinkoenergian tuottajia (78 %), mutta Espoosta poiketen kakkossijalla ovat muut kohteet, kuten vapaa-ajan asunnot tai maatalous (18 %). 

Aurinkoenergian pientuotanto on kehittynyt Suomessa kovaa vauhtia. Vuonna 2016 tuotettu energia jäi alle 30 megawatin, kun taas vuonna 2019 tuotettu energiateho hipoi jo miltei 200 megawattia. Seuraavassa graafissa näkyy sekä kotitalouksien että yritysten tuottama aurinkoenergian pientuotanto. Carunan jakelualueella kuluttaja-asiakkaiden aurinkovoimaloiden keskimääräinen tuotantoteho on 5 kW. 

Aurinkopaneelien nimellisteho ilmoitetaan piikkiwatteina (Wp). Paneelien nimellisteho on määritetty laboratoriossa standardiolosuhteissa (Standard Test Condition, STC), joissa auringon säteilymäärä on 1 000 W/m2 ja kennon lämpötila 25 °C. 

Tuhannen piikkiwatin (1 000 Wp = 1 kWp = piikki- kilowatti) paneelijärjestelmä vaatii tyypillisesti noin 5 neliömetrin pinta-alan. Pinta-alan ja piikkitehon välistä suhdetta voidaan kuvata hyötysuhteella. Tavallisesti 1 piikkikilowatin tehoisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä Etelä-Suomessa arviolta 800–1 000 kWh ja Pohjois-Suomessa 700–900 kWh vuodessa. 

Aurinkopaneelin hyötysuhde määritellään jakamalla nimellisteho sen pinta-alalla ja standardiolosuhteiden säteilymäärällä (1 000 W/m2). Esimerkiksi nimellisteholtaan 400 Wp:n ja pinta-alaltaan 1,9 m2:n aurinkopaneelin hyötysuhde voidaan laskea seuraavasti: 400 Wp / (1,9 m2 x 1 000 W/m2) ≈ 21 %. 

Aurinkosähköjärjestelmän tuottoon vaikuttavat säteilyn määrän ja aurinkopaneelien hyötysuhteen lisäksi niiden lämpötila, suuntauskulma ja puhtaanapito. Tuottoon vaikuttaa myös järjestelmän muiden osien, kuten invertterin ja mahdollisen akuston hyötysuhde sekä mahdolliset varjostukset, joita paneeleille osuu. 

Miltei kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) olisi halukas käyttämään kodissaan tai mökillään aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa päivittäiseen sähkönkulutukseen. Miehet ovat naisia innokkaampia aurinkoenergian käyttäjiä: miehistä 69 prosenttia haluaa käyttää aurinkoenergiaa päivittäisiin tarpeisiin, naisista vain 59 prosenttia. 

Iältään innokkaimmat aurinkosähkön käyttäjät löytyvät 18–24- sekä 35–44-vuotiaista, joista kummastakin ikäryhmästä 76 prosenttia on kiinnostunut käyttämään aurinkoenergiaa päivittäin. 

Hanakammin aurinkoenergiaa päivittäisessä käytössä vastustavat 65–75-vuotiaat, joista 
27 prosenttia ei ole kiinnostunut aurinkoenergian käytöstä päivittäisissä sähköntarpeissa. 

Alueellisesti suomalaisten kiinnostuksessa aurinkoenergian käyttöön ei ole merkittäviä eroja. Niin Itä-, Länsi-, Etelä- kuin Pohjois-Suomessakin päivittäinen käyttö kiinnostaa noin 65 prosenttia suomalaisista.

Jos aurinkopaneelien tuottamaa sähköä jää käyttämättä, voi sen myydä sähköyhtiölle. Myyntiä varten aurinkosähköjärjestelmä pitää liittää sähköverkkoon ja aurinkosähkön tuottajan pitää sopia sähkömyyjän kanssa ylijäämäsähkön myymisestä. Verkkoon syötetty sähkö mitataan tunneittain verkkoyhtiön sähkömittareilla. Mittaus ei aiheuta mitään lisäkustannuksia aurinkosähkön tuottajalle. 

Carunan verkkoalueiden pientuottajien sähkömittarit ovat alusta asti tasanneet sähkön pientuotannon ja kulutuksen hetkellisesti vaiheiden välillä. 

1.1.2021 alkaen pientuottajien asema muuttui entistä paremmaksi, sillä valtioneuvoston asetusmuutoksessa hyväksyttiin pientuotannon ja kulutuksen tuntikohtainen netotus. 

Aiemmin taloyhtiöt ovat voineet hyödyntää aurinkosähköä vain yhteisessä käytössä oleviin tiloihin, minkä vuoksi paneeleita ei ole kannattanut asentaa runsaasti. Vuoden 2021 alusta lähtien taloyhtiöt ovat voineet ottaa käyttöön yhteiskäyttöiset aurinkopaneelit, joiden tuotanto jyvitetään kiinteistösähkön kulutuksen jälkeen asukkaiden käyttöön. Carunan verkkoalueella lanseerattu Aurinkoyhteisöpalvelu auttaa taloyhtiöitä ja asukkaita pienentämään sähkönlaskuaan. 

Tunnin aikana jakeluverkkoon siirtynyt ja käyttämättä jäänyt ylituotanto pienentää pientuottajan siirtolaskua saman verran. Jos tunnin aikainen sähkönkulutus on ylituotantoa pienempää, sähkön- myyjä maksaa ylituotannosta hyvityksen. 

Vuonna 2020 Espoossa ylijäämää siirrettiin verkkoon 1 044 MWh. Koko Carunan jakeluverkkoalueella aurinkoenergiaa myytiin sähköverkkoon 15 847 MWh. 

Kotitalouksien tuottaman uusiutuvan energian määrä tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Samalla myös erilaiset ratkaisut itse tuotetun sähkön käyttöön monipuolistuvat. Caruna on parhaillaan konseptoimassa Energiayhteisö-palvelua, jonka kautta kuluttaja voisi tulevaisuudessa käyttää itse tuottamaansa energiaa toisessa käyttöpisteessä. Jos siis asut Carunan verkkoalueella ja tuotat kotona itse aurinkoenergiaa, voisit halutessasi käyttää sitä myös Carunan verkkoalueella sijaitsevalla kesämökilläsi. 

Kuluttajien käytössä energiayhteisö voisi olla jo muutaman vuoden kuluttua. Kodin ja mökin välisen energiayhteisön periaatetta voitaisiin soveltaa myös useamman käyttäjän välisen energiayhteisön perustamiseen. Pidemmällä tulevaisuudessa energiayhteisöissä voitaisiin hyödyntää kokonaisvaltaista energiasysteemin optimointia, kuten esimerkiksi tekoälyä tai erilaisia energiavarastoinnin ratkaisuja. 

Lähteet: Fingrid Oy, Motiva Oy, Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Carunan oma data, Carunan teettämä kansalaiskysely (04/2021).