Mittarit ja mittauskeskukset

Caruna asentaa, huoltaa ja omistaa kaikki sähköenergian laskutusmittaukseen tarvittavat mittalaitteet

Sähköenergian mittauksesta

Caruna asentaa, huoltaa ja omistaa kaikki sähköenergian laskutusmittaukseen tarvittavat mittalaitteet ja tiedonsiirtoyhteydet. Caruna myös huolehtii mittaustietojen raportoinnista sähkökaupan osapuolille sekä laitteiden vakauksesta ja noudatettavista vaihtoväleistä. 

Pohjana tähän mittausohjeeseen on käytetty seuraavia standardeja ja suosituksia: 

SFS 2529 Energiamittarin alusta 

SFS 2537 Mittauskytkennät ja liitinten numerointi 

SFS 3381 Mittauslaitteistot 

SFS 3382 Ohjaus- ja kaukomittauslaitteistot 

ET 2022 Mittaussuositus/ ET Sähkön mittauksen periaatteita 2022 

Liittyjä hankkii ja asentaa kustannuksellaan mittaukseen tarvittavat mittamuuntajat, mittarialustat, riviliittimet, varokkeet ja johtimet.  

Energianmittauksissa, joissa pääsulake on enintään 63 A, käytetään suoraan kytkettäviä etäluettavia sähkömittareita. Yli 63 A kohteissa käytetään epäsuoraa mittausta ja mittamuuntajia. 

Mittalaitteen tiedonsiirtoyhteys toteutetaan verkkoyhtiön toimesta GSM/GPRS/UMTS tai PLC- tiedonsiirtoyhteydellä ja mittarilta luetaan tuntisarjat. Jotta tiedonsiirtoyhteys säilyy, sähköjen katkaisu mittauskeskukselta eteenpäin suositellaan tehtäväksi mittarissa olevalta I/O-painikkeesta. Suositeltava mittarin asennuspaikka omakotitaloissa ja loma-asunnoissa on pääsulakkeiden ja pääkytkimen välissä. 

Kuormanohjaus ja tariffit

Kuormanohjaus

Sähkökuormanohjauksen avulla sähkökäyttöinen varaava lämmityslaite, kuten lämminvesivaraaja tai varaava lattialämmitys käynnistyy sähkömittarilta ajastetusti.  

Sähkökuormanohjaus on käytössä automaattisesti kaikilla asiakkaillamme, joilla on sähkösiirtotuotteena yö- tai kausisiirto ja sähkömittarille on kytketty ohjattavia sähkölaitteita. Kun sähkökuormanohjaus otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa, ohjauksen kytkentäaikaryhmä arvotaan käyttöönoton yhteydessä kategoriasta perusohjaus. Käyttöönoton jälkeen asiakas voi vaihtaa kytkentäaikaryhmää itse Caruna+ mobiilisovelluksen kautta.  

Jos kuormanohjausta ei ole aiemmin otettu käyttöön, asiakkaan sähköurakoitsija tekee kytkettävästä laitteesta tarpeelliset asennukset sähkömittarille. Asennuksesta tulee ilmoittaa yleistietolomakkeella, jonka jälkeen Carunan sähköurakoitsija käy kytkemässä kuormanohjauksen ja tarvittaessa asentamassa uuden sähkömittarin, jos vanhassa ei ole kuormanohjausrelettä. 

Kuormanohjaukset on jaettu neljään eri ryhmään, jotka kytkeytyvät eripäivinä tasatunnein klo 22–24.00 välillä tai joka päivä klo 22.00 ja kytkeytyvät pois päältä klo 7.00. 

 Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 
Maanantai 22.00–7.00 23.00–7.00 24.00–7.00 22.00–7.00 
Tiistai 23.00–7.00 24.00–7.00 22.00–7.00 22.00–7.00 
Keskiviikko 24.00–7.00 22.00–7.00 23.00–7.00 22.00–7.00 
Torstai 22.00–7.00 23.00–7.00 24.00–7.00 22.00–7.00 
Perjantai 24.00–7.00 23.00–7.00 22.00–7.00 22.00–7.00 
Lauantai 23.00–7.00 22.00–7.00 24.00–7.00 22.00–7.00 
Sunnuntai 23.00–7.00 24.00–7.00 22.00–7.00 22.00–7.00 
Kokonaisaika kuorma päällä 56 56 56 56 

* Taulukko 1: Peruskuormanohjausryhmät 

Koko yöajan käyttö

Koko yön kytkentäaika sopii yleisesti kohteisiin, joissa talviaikana tarvitaan normaalia enemmän aikaa sähkökäyttöisten varaavien lämmityslaitteiden lämmittämiseen. Kohde voi esimerkiksi olla isokoinen sähkölämmitteinen omakotitalo, jossa on käytössä pienet sulakkeet (25 A). 

Kuormanohjaus on käytössä maanantaista sunnuntaisin klo 22.00–7.00 yhdeksän tunnin ajan ja ryhmän tunnus sähkömittarilla on 4. 

Optimoidaan yöajan käyttöä

Nämä kytkentäajat ohjaavat kulutusta yön hiljaisemmille tunneille. Asiakas voi valita tarpeisiinsa sopivimman keston. Jos kohteen lämminvesivaraaja lämpiää tavallisesti kolmessa tunnissa, sen lämmittäminen kannattaa aloittaa vasta kello kahden aikaan yöllä. Silloin todennäköisesti riittää viiden tunnin lämmitysaika mainiosti. Asiakas hyötyy näistä kytkentäajoista eniten, jos hänellä on yö- tai kausisiirtotuote ja hän ostaa pörssi- tai yöhinnoiteltua sähköä. 

Yöajan käytön kytkentäajat maanantaista sunnuntaihin ovat Ryhmä 5, Ryhmä 6 ja Ryhmä 7. 

Uudet 2021 vuoden alussa voimaan tulleet kuormanohjausryhmät palvelevat esimerkiksi yösähkölämmittäjiä sekä aurinkosähkötuottajia. 

Uudet palvelut joka päivä Rele-tunnus näytöllä = ryhmä Päälle Pois Päälle Pois 
Vesiv. lämmitys 5 02.00 7.00   
Vesiv. lämmitys 6 01.00 7.00   
Lämmitys 7 00.00 7.00   
Aurinko 8 10.00 15.00   
Aurinko 9 11.00 16.00   
Aurinko 10 10 12.00 17.00   
Aurinko 11 11 9.00 18.00   
Aurinko ja yö 12 12 1.00 5.00 10.00 14.00 
Aurinko ja yö 13 13 1.00 5.00 11.00 15.00 
Aurinko ja yö 14 14 1.00 5.00 12.00 16.00 
Aurinko ja yö 15 15 1.00 5.00 10.00 16.00 

Kuormanohjausryhmät 8–15 on tarkoitettu ohjaamaan aurinkopaneelien tuottamaa ylijäämäsähköä lämmittämään esimerkiksi lämminvesivaraajaa. 

Tariffin ohjausaika

Asiakkaan tuote voi olla yksiaikasiirron sijaan myös kaksiaikainen yösiirto tai kausisiirto, jolloin eri aikoina on käytössä eri tariffi. Tämä tarkoittaa, että vaikka kuormanohjaus toimii kuormanohjausryhmän mukaiseen aikaan, tariffi kytkeytyy silti tariffin mukaiseen aikaan asiakkaalla voimassa olevan tuotteen mukaisesti: 

Yösiirron ajat: 

Päiväsähkö ma-su klo 7.00–22.00 

Yösähkö ma-su klo 22.00–7.00 

Kausisiirron ajat: 

Talvipäivä 1.11.–31.3. välillä ma-la klo 7.00–22.00 

Muu aika 1.4.–31.10. välillä ma-su sekä 1.11.–31.3. välillä ma-la klo 22.00–7.00 ja kaikki sunnuntait 

Sähkölämmitys

Sähkölämmityksessä suositellaan käytettäväksi SLY:n 72/92 laatimia kytkentäsuosituksia tai siihen perustuvia keskusvalmistajien omia kytkentävaihtoehtoja. 

Lämmityksen ohjaus 

Mittalaitteiden ohjauskärjet ovat yleisesti 2 A tai 100 mA. Ryhmäkeskukseen tai mittauskeskuksen mitattuun osaan on asennettava erillinen yö-ohjauksen apurele, jonka asiakas hankkii ja omistaa. 

Monimittauskeskuksissa tulee lämmityksenohjaukset johdottaa asuntokohtaisesti mittarille. Lämmityksenohjauksen on tultava asiakkaan ryhmäkeskukselta. Ohjauksen johdotuksen on tultava mittauskeskukseen riviliittimen kautta mittarille. 

Epäsuora mittaus ja mittamuuntajat

Sisältää ohjeet yli 3x63 A pienjännitemittausten sekä keski- ja suurjännitemittausten mittamuuntajien mitoitukseen ja johdotuksiin. 

Siirry epäsuora mittaus ja mittamuuntajat -ohjeeseen
Mittauksen riviliittimet ja mittausjohdot

Epäsuorassa mittauksessa on käytettävä ruuvi- tai jousikiristeisiä riviliittimiä. Liittimet on voitava katkaista ruuvikiristetystä väliliittimestä ja sen molemmin puolin on oltava 4 mm koestusholkit. Mittamuuntajien puolelta liittimien on oltava lisäksi rinnan kytkettävissä. 

Epäsuorassa mittauksessa käytetään jännite- ja virtajohtimina poikkipinnaltaan vähintään 2,5 mm2 johtimia, ellei johtimen aiheuttama kuorma/taakka, oikosulkukestoisuus tai jännitehäviö edellytä suurempaa poikkipintaa. 

Mittamuuntajien laji valitaan asennustilaa koskevien vaatimusten mukaisesti. Jos ne ovat alttiina oikosulkuvirtojen ja magneettikenttien vaikutukselle, on jännite- ja virtapiirien johtimet asennettava omiin erillisiin metallisiin suojaputkiin tai kouruihin. 

Riviliittimet asennetaan laskutusmittauksen yhteyteen sinetöitävään tilaan. Riviliittimien tulo- ja lähtöpuolelle on varattava työtilaa vähintään 50 mm. Riviliittimet asennetaan vaakasuoraan ja numeroidaan kytkentäkaavioiden mukaisesti vasemmalta oikealle juoksevilla numeroilla 1…n. (virrat 1-6, jännitteet ja nolla 7-10). 

Jännite- ja virtapiirit erotetaan toisistaan riviliittimiin sijoitettavilla erotuslevyillä. Keskuksessa, joissa on useita epäsuoria mittauksia, on kunkin mittauksen riviliittimet oltava selkeästi kohdennettavissa omaan mittariinsa. Jokaisella epäsuoralla mittauksella on oltava omat vaihekohtaiset jännitesulakkeet 2–10 A. 

Sähkönkäyttäjien laitteita ei sallita samassa mittapiirissä laskutusmittareiden kanssa. 

Mittauskeskukset

Mittauskeskukset

Mittarialustat 

Mittarialustat on urakoitsijan toimesta varustettava sekä monimittarikeskuksessa että huoneiston ryhmätaululla huoneiston numerolla ennen mittarin asennusta. Juokseva numerointi aloitetaan vasemmasta yläkulmasta riveittäin. 

Mittarialustoina käytetään standardin SFS 2529 mukaisia M2-mittarialustoja. 

Epäsuorissa mittauksissa 1 x M2 

1- ja 2-aikamittauksissa 1 x M2 

Mittarialustat asennetaan siten, että mittariristikon keskikohta on välillä 80–180 cm hoitotasosta. Tehomittauksissa vastaava korkeus on 100–170 cm. Mittareiden edessä ei saa olla ovien karmi-, eikä seinärakenteita ja keskuksen edessä on oltava vapaa hoitotila 80 cm. 

Monimittauskeskukset  

Monimittauskeskuksia käytetään usein esimerkiksi kerrostaloissa. Kun liittymällä on useampia mittareita, tulee näiden sijaita samassa mittauskeskuksessa. Monimittauskeskuksia voi sijaita useassa tilassa. Mittauskeskukselle tulee järjestää verkkoyhtiölle vapaa pääsy. Jos monimittauskeskuksia sijaitsee eri tiloissa, tulee pääkeskuksella olla ohjeet, missä mittarit sijaitsevat. Monimittauskeskuksista tulee mittareita tilattaessa toimittaa Carunalle mittauskeskuskaaviot ja nousujohtokaavio sekä huoneistoluettelo käyttöpaikkojen luontia ja nimeämistä varten. 

Monimittarikeskuksien mittausristikoiden lopulliset huoneistonumeroinnit on tehtävä ristikoiden yläkulmaan selkeästi ja pysyvästi kirjattuna, maalaten tai merkintätarralla. Ristikkomerkintöjen tulee edetä riveittäin, alkaen vasemmasta yläkulmasta oikealle, koko keskuksen leveydeltä tai keskusosien mukaisesti. Juokseva numerointi tulee olla käytössä koko kohteessa. Esim. huoneistonumeroinnissa A1-D54, ei käytetä koskaan samaa ristikkonumeroa samassa liittymässä. Numeroinnin on oltava sama, jotka urakoitsija tai rakentaja on ilmoittanut Carunalle ja joilla käyttöpaikka on perustettu asiakastietojärjestelmäämme. Huoneistonumerointia ei saa muuttaa jälkikäteen sopimatta asiasta Carunan kanssa. 

Mittausjärjestelmä on suositeltavaa rakentaa siten, että kuormanohjausominaisuudet mahdollistavat käyttöpaikkakohtaisen kuormanohjauksen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon rakennettaessa ja saneerattaessa monimittauskeskuksia. 

Kotelointi 

Mittaritilan koteloinnissa käytetään standardin mukaisia koteloita. Mittaus voi olla myös pääkeskuksessa.  

Mittarikotelon kannet tulee olla saranoilla varustettu, jos kyseessä on epäsuora mittaus. Lukuikkuna ja kansi on oltava sinetöitävissä. Mittarikoteloon tuodaan 16 mm² kevi -suojajohdin, joka kytketään kiinteistön maadoituskiskoon. 

Pulssianto mittarilta

Lähes kaikista pientalojen sähkömittareista on mahdollisuus kytkeä reaaliaikaisia kulutetun energian mittauspulsseja asiakkaan omaan järjestelmään. Jos kohteessa on pientuotantoa, ei pulssiantoa suositella kytkettäväksi, koska NES/Echelon mittarista saatavasta S0- pulsseista ei pysty erottamaan onko kyseessä kulutus vai tuotanto. 

Pulssinanto (kWh) voidaan kytkeä johdoilla seuraaviin suoriin ja epäsuoriin mittareihin, joissa on pulssiliitin: Landis+Gyr E650/E550 ja NES/Echelon mittarit, joiden tyyppi on 83X3X-3IHA(X). Esim. 83332-3IHAH tai 83522-3IHA (H=pulssiliitin). Myös suorassa NES 83334-3IKBAA mittarissa on pulssiliitin. 

Landis+Gyr mittareissa olevat pulssiantokoskettimet ovat potentiaalivapaita, epäsuorista E650 mittareista saadaan pätö- ja loisenergiapulssit molempiin suuntiin. 

Pulssiannon käyttöönottoa varten asiakkaan urakoitsija tuo selvästi merkityt pulssijohdot mittarille ja tilaa yleistietolomakkeella (YTL) pulssijohdon kytkennän asiakkaan laitteistoon. Tämän jälkeen Carunan urakoitsija kytkee johdot mittarille ja sinetöi mittarin.  

Pulssin kytkentä ja asentajan käynti on maksullinen ja josta veloitamme asiakkaalta palvelumaksuhinnastomme mukaisen kertamaksun. Jos mittarilla ei ole pulssinantoliittimiä, voi urakoitsija tilata samalla yleistietolomakkeella palvelumaksuhinnaston mukaisen vaihdon mittariin, jossa on pulssinantoliittimet. 

Palvelumaksuhinnasto
Sähkökeskuksen ja mittalaitteiden sinetöinti

Yleistä

Keskusten, koteloiden, jakorasioiden ja talovarokkeiden jne sellaiset laitteet ja keskusosat, joissa on kuluttajalle mittaamatonta sähköä, on voitava sinetöidä luotettavasti. Esimerkkejä näistä laitteista ja keskusosista ovat: 

  • energiamittareiden liitinsuojat ja kannet  
  • mittamuuntajat ja niiden kotelot 
  • mittausriviliittimet ja niiden kotelot 
  • jännitevarokkeiden kotelot tai yhtenäinen kansi 
  • käytöstä poistetut tariffinohjausvarokkeet 
  • liittymisjohdon liitinkotelo, päävarokekotelo ja pääkytkinkotelo 

Sinetöitävässä tilassa ei saa olla kuluttaja-asennuksia, PE- ja N-kiskojen yhdistyksiä ja suositellaan että kyseisten tilojen läpi ei kuljeteta niihin kuulumattomia johtimia keskuksen muihin osiin. 

Jos sinetöinti rikotaan, ota aina yhteyttä Carunan urakoitsijapalveluun. 

Urakoitsijapalvelu

Echelon-sähkömittarin käyttöohje

NES-sähkömittarin käyttöohje