Uutishuone
Limit search
Ovatko hyvinvoinnin avaimet hukassa?
Tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tämän päivän ratkaisuilla. Ulkomaiset investoinnit Suomeen tuottavat verovaroja yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, kuten vanhustenhoitoon sekä puolustukseen. Viime aikoina investointeja on tehty etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, jotka kasvattavat siirrettävän energian määrää Suomessa. Työtä on tehty määrätietoisesti, sillä Suomessa sähkön hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista ja jakelukin pitkistä etäisyyksistä ja saaristosta riippumatta Euroopan seitsemänneksi halvinta.
Kuka saa investoida Suomeen?
Sosiaalisen median kirjoituksia lukiessa tämä kysymys tulee usein mieleen. Kuten minäkin, moni toivoo suomalaisten sijoittavan enemmän Suomeen. Toivon myös, että yhä useampi sijoittaja tulisi Suomen ulkopuolelta. Olemme pieni kansantalous ja tarvitsemme lisää sijoituksia ympäri maailmaa. Jos ulkomaalainen investoija päättää sijoittaa tänne, on se osoitus Suomen onnistumisesta. Tämän tulisi olla ylpeyden aihe. Samalla meidän on hyväksyttävä, että yhtiöt saavat kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Ellei näin olisi, yhtälö olisi kestämätön.
Mitä tapahtuu käytöstä poistetuille sähköpylväille?
Vanhojen sähköpylväiden kierrätystä ja elinkaarta seurataan Carunassa tarkoin, sillä ne sisältävät vaarallisia kyllästysaineita. Mitä vanhoille pylväille tapahtuu? Ketkä pylväitä voivat käyttää? Ja voiko niistä rakentaa vaikka puutarhapenkin?
Bengtskärin historiallinen majakka kytkettiin sähköverkkoon
Turunmaan saaristossa, ruotsinlaivan reittimatkan varrella, seisoo 1900-luvun alussa rakennettu Bengtskärin majakka. Tänä vuonna majakka liitettiin sähköverkkoon, ja ensimmäinen mantereelta tulevalla sähköllä toimiva pöytälamppu syttyi.
Selviämmekö energiamurroksesta? Mikan työtä on ennustaa tulevaisuutta
Nuorena Mika Suomi kasasi hampurilaisia pikaruokaravintolassa ja haaveili ammattiurheilijan urasta. Nykyisin hän on yksi Carunan kolmesta innovaatiopäälliköstä. Hänen työtään on ennustaa tulevaisuutta. Millaista on olla töissä Carunalla?
Carunan tietojohtaja Laura vastaa sähkötalon datasta
Carunan tietojohtaja Laura Liljanderilla on missio. Hän haluaa, että Carunan kaikki tavoitteet ja päätökset pohjataan tietoon. Tietojohtaja vastaa nimensä mukaisesti tiedosta – eli siitä, että tekemisen keskiössä on data.
Suuri Pako ja miten pidät kiinni asiantuntijoistasi
Energia-ala on pitkään ollut konservatiivisen maineessa, ja sille ovat takavuosina hakeutuneet henkilöt, jotka arvostavat matalaa riskiä ja jatkuvuutta. Työsuhteet ovat olleet pitkiä. Kaava on kuitenkin muuttunut ja muuttuu edelleen, kun murros ravistelee myös energia-alaa.
Häviösähkö painaa hiilijalanjäljessä - mutta mitä se oikein on?
Vuonna 2020 Carunan hiilijalanjälki oli 142 kt CO2. Se on pienempi kuin edellisvuosina. Hiilijalanjäljessä erottuu yksi tekijä: häviösähkö. Mitä ihmettä se on?
Uratarinat: Kalle päätyi muodin parista palvelumuotoilijaksi sähköalalle. Mikä yllättävässä toimialavaihdoksessa houkutteli?
Palvelumuotoilija työskentelee paremman asiakaskokemuksen eteen Carunan omassa kehitystiimissä.
Tulevaisuus tarvitsee rohkeita organisaatioita
Nykymaailman jatkuvien muutosten, kasvavan epävarmuuden ja ennakoimattomienkin yllätysten keskellä menestyminen vaatii yrityksiltä edelläkävijyyttä, nopeaa reagointikykyä ja joustavuutta. Laivan kurssia on pystyttävä muuttamaan ja purjeita reivaamaan aina tuulen kääntyessä. Joskus on uskallettava ottaa suunta kohti tuntematonta, uskoa omaan päämäärään ja luottaa siihen, että miehistön osaaminen sekä yhteishenki kantaa vaikeimmissakin paikoissa. Myös silloin, kun eteen tulee yllätyksiä. Muutoksen ja epävarmuuden aikoina tarvitaan rohkeita organisaatioita ja rohkeaa johtamista. Ilman näitä ei ole edelläkävijyyttä, reagointikykyä tai joustavuutta.
Sivutus