Uutishuone
Limit search
Ovatko hyvinvoinnin avaimet hukassa?
Tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tämän päivän ratkaisuilla. Ulkomaiset investoinnit Suomeen tuottavat verovaroja yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, kuten vanhustenhoitoon sekä puolustukseen. Viime aikoina investointeja on tehty etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, jotka kasvattavat siirrettävän energian määrää Suomessa. Työtä on tehty määrätietoisesti, sillä Suomessa sähkön hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista ja jakelukin pitkistä etäisyyksistä ja saaristosta riippumatta Euroopan seitsemänneksi halvinta.
Kuka saa investoida Suomeen?
Sosiaalisen median kirjoituksia lukiessa tämä kysymys tulee usein mieleen. Kuten minäkin, moni toivoo suomalaisten sijoittavan enemmän Suomeen. Toivon myös, että yhä useampi sijoittaja tulisi Suomen ulkopuolelta. Olemme pieni kansantalous ja tarvitsemme lisää sijoituksia ympäri maailmaa. Jos ulkomaalainen investoija päättää sijoittaa tänne, on se osoitus Suomen onnistumisesta. Tämän tulisi olla ylpeyden aihe. Samalla meidän on hyväksyttävä, että yhtiöt saavat kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Ellei näin olisi, yhtälö olisi kestämätön.
Sähkön huoltovarmuus edellyttää toimivia verkkoja – varautumistyötä on tehty jo pitkään, ja se jatkuu
Verkkoihin on panostettava jatkossakin. Tämän edellytyksenä ovat mm. riittävän sujuvat luvitusprosessit. Varmuus vaatii myös investointeja, sanoo Carunan käyttötoiminnan johtaja Jörgen Dahlqvist.
Investoinnit Suomeen vaarantuvat, jos sähkönjakelijoiden asema luotottajien silmissä heikkenee
Energiavirasto esittää muutoksia sähkönjakeluyhtiöiden vahvistettuihin valvontamenetelmiin kesken meneillään olevan valvontajakson eli vuoden 2022 alusta. Vahvistetun valvontapäätöksen muuttaminen kesken valvontajakson on hyvin poikkeuksellinen toimenpide. Suomalainen poliittinen ympäristö ja sähkönjakelun sääntely on perinteisesti katsottu hyvin ennustettavaksi, mikä on turvannut alhaisen riskin ja sitä kautta kustannustehokkaan rahoituksen sähköverkon kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden kasvavaa sähkönkäyttöä. Tämä on näkynyt muuta markkinaa ja muita maita alhaisempana riskilisänä sidotun pääoman rahoittamisen kustannuksessa.
”Kesätyö oli mahtava ja ainutlaatuinen kokemus”
Me, Annika, Aatu ja Jimi, saimme kunnian olla osana Alavuden kaupungin some-tiimiä tuottamalla sisältöä kaupungin sosiaalisen median alustoille niin ilmastotoimista kuin kulttuuristakin. Olimme Alavuden kaupungin Kulttuuripalveluilla kesätöissä, ja tehtävämme oli tuoda Alavuden kulttuurikohteita, kuten patsaita ja museoita, tutummiksi paikallisille vinkkaamalla ja kertomalla niistä sosiaalisessa mediassa. Kesätyömme oli Carunan sponsoroima, ja olimme mukana #duunienergiaa -kampanjassa. Toimimme siis lisäksi ilmastolähettiläinä kaupungissamme. Kulttuurikohteista somettaminen ja ilmastolähettiläänä toimiminen oli helppo yhdistää, joten kesätyömme kävi kuin itsestään ja aika lensi kuin siivillä!
Kesämme ilmastotoimittajina
Carunan Duunienergiaa -kampanjan tavoitteena on työllistää 16–20 –vuotiaita nuoria kunnissa. Kampanja järjestettiin ensimmäisen kerran kesällä 2020 ja toistamiseen tänä kesänä. Teemana oli nostaa esille ilmastonmuutosta ja sitä, miten kunta ja kuntalaiset ovat reagoineet siihen. Ilmastonäkökulma on yksi keskeisistä syistä, miksi juuri me kaksi olemme eksyneet tähän tehtävään. Olemme Eurajoen Duunienergiaa-kampanjan kesätyöntekijät Viivi ja Lauri. Tämä on kertomuksemme kesästä ilmastotoimittajina.
Energiamurrokseen vastaaminen edellyttää rohkeutta kokeilla
Vielä kymmenen vuotta sitten en uskonut taittavani kesälomareissua sähköautolla ja valikoivani majoitusta sen perusteella, onko auton lataus mahdollista. Sähköä kulutetaan nykyisin hetkittäin ja yllättäen paljonkin. Tehopiikit laittavatkin verkon suunnittelun ja hallinnan uusiin raameihin.
Hiilineutraali Suomi – aurinkotuotanto ja akut avainasemassa
Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja aurinkotuotanto ja akut ovat tässä keskeisessä asemassa. Sähkönjakeluverkkojen rooli on merkittävä, jotta uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa paljon nykyistä enemmän ja jotta lisääntyvä sähkön käyttö on ylipäätään mahdollista, jos hiilineutraaliustavoitteet aiotaan saavuttaa.
Sähkönsiirron hinnat – faktaa vai fiktiota?
Sähkönsiirron hinnoittelu herättää suomalaisissa suuria tunteita. Tämä tuntuu välillä hassulta, koska itse en ennen sähkönjakeluyhtiöön töihin tuloa ollut edes kuullut termiä sähkönsiirto. Maksoin toki sähkölaskuja, milloin Vattenfallille, Fortumille tai Helenille. Minulle sähköyhtiö oli yhtä kuin se taho, jolle soitin, kun muutin ja tarvitsin uuden sähkösopimuksen.