Pienjänniteliittymät

Liittymissopimuksella liittyjä ja Caruna sopivat laitteiston liittämisestä jakeluverkkoon. Uutta sähköliittymää rakennettaessa ja kytkettäessä sähköverkkoon sovelletaan yleisiä sähkönkäyttöpaikkojen liittymisehtoja (LE2019), Energiaviraston päätöksen mukaisia liittymismaksujen hinnoittelumenetelmiä sekä Carunan liittymismaksuja ja niitä koskevia ehtoja.

Liittymissopimuksessa sovitaan mm. liittymän koosta, liittymiskohdasta ja liittymän toimitusajasta. Liittymisehtoja voidaan täydentää myös tapauskohtaisilla erityisehdoilla. Uuden liittymän ja liittymänsuurennoksen liittymissopimuksella ilmoitetaan toimitusaika, joka on varaus verkkoyhtiön käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, jotta liittymä voidaan liittää verkkoon.

Sähköurakoitsijan lähettämän yleistietolomakkeen ilmoituksen mukaisesti Caruna kytkee käyttöpaikan sähköverkkoon. Sähkön kytkentä edellyttää myös, että liittyjä on sopinut sähkön ostosta ja verkkopalvelusta. 

Sähkönjakelun verkkopalvelusopimuksen osalta noudatetaan verkkopalveluehtoja VPE 2019. Verkkopalveluehtojen mukaan sähköasennukset tulee tehdä, tarkastaa ja liittää verkkoon sähköturvallisuutta koskevan lainsäädännön ja sen perusteella annettujen säännösten ja määräysten sekä alan standardien mukaisesti.

Tiettyjen sähkölaitteiden käytöstä on sovittava verkkoyhtiön kanssa etukäteen sähköntoimitusehtojen VPE 2019 kohdan 4.6. mukaisesti. Näitä ovat mm. moottorit tai kompressorit, joiden käynnistysvirta on suuri verrattuna pääsulakkeiden kokoon, sekä tuotantolaitokset ja generaattorit. Haja-asutusalueilla pitää varmistaa etukäteen lämpöpumppujen häiriötön toiminta. Varavoima-aggregaattien sähkönsyöttö jakeluverkostoon tulee olla teknisin keinoin tehokkaasti estetty.

Liittymän toimitusraja eli liittämiskohta on kirjattu liittymissopimukseen ja pienjänniteliittymissä se on useimmiten tontin tai rakennuspaikan rajalla sijaitseva kaapelin pää, jakokaappi, ilmajohdon pylväs (verkonpuoleiset liittimet sisältyvät Carunan toimitukseen), yhdistelmäkaappi tai muuntamo.

Tontin sisäinen liittämiskohdan ja asiakkaan keskuksen välinen liittymisjohto ei sisälly liittymismaksuun. Liittyjä sopii sen toimittamisesta ja rakentamisesta haluamansa sähköurakoitsijan kanssa. 

Uusilla liittymillä liittämiskohdan ollessa tontin raja, jatkoksen teon tontin rajalla hoitaa verkkoyhtiön urakoitsija, mutta kun asiakkaan urakoitsija tekee muutoksia asiakkaan liittymisjohtoon, jatkoksen teko kuuluu asiakkaan sähköurakoitsijalle.

Sähköliittymään on asennettava SFS 6000 -standardin mukainen pääsuojalaite. Pääsuojalaitteen tulee sijaita pääkeskuksen yhteydessä. Pääsuojalaitteena käytetään pääsääntöisesti sulakkeita. Johdonsuojakatkaisijoita ei hyväksytä liittymän pääsuojalaitteena.

Kahden tai useamman rinnakkaisen liittymisjohdon tapauksessa johdot suojataan omilla sulakkeillaan molemmista päistä. Periaate on esitetty kuvassa 1.

Jakeluverkon mitoitus vaikuttaa liittymien sisäisen sähköverkon suojaukseen. Liittymän sähkösuunnittelijan on varmistettava, että liittymän sisäisen verkon suojaus täyttää SFS 6000 -standardisarjassa esitetyt suojausaikavaatimukset ja muut vaatimukset.

Uusille 3x25 A - 3x50 A liittymille syöttävä jakeluverkko mitoitetaan siten, että yksivaiheinen oikosulkuvirta liittymän päävarokkeilla on yleensä vähintään 250 A. Edellä mainittua oikosulkuvirran tasoa voidaan poikkeustapauksia lukuun ottamatta käyttää liittymän sisäisen verkon suojausten mitoituksessa.

Yksittäisissä poikkeustapauksissa liitettäessä 3x25 A liittymä olemassa olevaan jakeluverkkoon, voidaan erityisistä syistä poiketa 250 A mitoitusoikosulkuvirrasta. Edellä mainituissa poikkeustapauksissa oikosulkuvirta on kuitenkin vähintään 180 A. Liittymän sisäisen sähköverkon suunnittelijan on tällöin erityisesti varmistuttava SFS 6000 mukaisten suojausaikavaatimusten toteutumisesta.

Yli 3x50 A liittymillä jakeluverkko mitoitetaan siten, että yksivaiheinen oikosulkuvirta liittymän päävarokkeella on vähintään taulukon 1 mukainen. Taulukossa 1 esitettyä oikosulkuvirtaa on käytettävä liittymän sisäisen verkon suojausten mitoituksessa, vaikka todellinen oikosulkuvirta suunnitteluhetkellä olisi suurempi, koska syöttävä sähköverkko ja oikosulkuvirta voivat myöhemmin muuttua. Rinnakkaisten päävarokkeiden tapauksessa mitoitusoikosulkuvirtana voidaan käyttää taulukon 1 oikosulkuvirtojen kerrannaisia, esimerkkinä taulukon kaksi alinta riviä. 

Liittymisjohto on mitoitettava ja rakennettava verkkoyhtiön edellyttämällä tavalla. Liittymisjohtoina käytetään pääsääntöisesti 4-johdinkaapeleita (AXMK). Liittymisjohto mitoitetaan liittymän koon mukaan. Johtimen poikkipinnan on oltava uusilla liittymillä kuitenkin vähintään 25 mm² alumiinijohdin tai 16 mm² kuparijohdin. Liittymisjohdon suositeltu kokonaispituus on enintään 100 m.

Tietyissä poikkeustapauksissa (esim. kun liittymisjohto on poikkeuksellisen pitkä (>100 m) ja/tai liittymä sijaitsee etäällä syöttävästä muuntamosta), pienilläkin liittymillä 3x25 A—3x35 A on käytettävä AXMK 4x50 mm² -kaapelia, jotta voidaan varmistua riittävästä oikosulkuvirran tasosta liittymän päävarokkeella.

Liittymiskaapeleina suositellaan käytettäväksi AXMK- tyyppisiä maakaapeleita poikkipinnoilla 25, 50, 95, 150, 240, 300 mm².

Huom. Uudet, vähintään 3x600 A liittymät toteutetaan lähtökohtaisesti siten, että asiakas liittyy suoraan Carunan jakelumuuntamoon.

Uuden liittymän tai olemassa olevan liittymän suurentamisen yhteydessä pitää aina tarkastella ja varmistaa, että liittymiskaapelin vika-, oikosulku- ja ylikuormitussuojaus on vaatimusten mukainen. Liittyjän tulee varmistaa, että liittyjän vastuulla olevan liittymiskaapeliosuuden mitoitus ja asennus tehdään kaapelia suojaavan ylikuormitus- ja oikosulkusuojauksen asettamien vaatimusten mukaisesti.

Taulukossa kaksi on esitetty SFS 6000 -standardin mukaisiin kuormitettavuuksiin perustuvat suurimmat sallitut ylikuormitussuojat (gG-sulake) liittymiskaapelien eri poikkipinnoille asennustavoilla D1(monijohdinkaapelit putkessa maassa) ja D2(monijohdinkaapelit suoraan maassa). Kaapelien kuormitettavuuden ja ylikuormitussuojan määrittely on tehty käyttäen alla mainittuja muuttujien arvoja ja standardin kohtia.

SFS 6000 mukaiset kuormitettavuudet PEX-eristeisille alumiinijohtimisille kaapeleille, kaapelit putkessa (D1):

• SFS 6000-8-801 taulukko 801B.1
• SFS 6000-5-52 taulukko B.52.19
• Johtimien lämpötila: + 65°C, maan lämpötila: +15°C, maan lämpöresistiivisyys: 1,0 K·m/W
• SFS 6000-5-52 taulukon B.52.1 mukainen asennustapa D1 (monijohdinkaapelit putkessa maassa)
• Putkien välinen etäisyys: 0 cm (putket koskettavat toisiaan)
• SFS 6000-5-52 taulukko Y.52.1 Johtimien kuormitettavuuden minimiarvot erilaisilla sulakkeen nimellisvirroilla.

SFS 6000 mukaiset kuormitettavuudet PEX-eristeisille alumiinijohtimisille kaapeleille, kaapelit suoraan maassa (D2):

• SFS 6000-8-801 taulukko 801B.1
• SFS 6000-5-52 taulukko B.52.18
• Johtimien lämpötila: + 65°C, maan lämpötila: +15 °C, maan lämpöresistiivisyys: 1,0 K·m/W
• Taulukon B.52.1 mukainen asennustapa D2 (monijohdinkaapelit suoraan maassa)
• Kaapelien välinen etäisyys: 0 cm (kaapelit koskettavat toisiaan)

SFS 6000-5-52 Taulukko Y.52.1 Johtimien kuormitettavuuden minimiarvot erilaisilla sulakkeen nimellisvirroilla
Ylikuormitussuojauksen määrittelyssä tulee huomioida kaikki kuormitettavuuteen vaikuttavat tekijät mukaan lukien liittymiskaapelin eri asennustavat kaapelireitillä. On huomioitava, että kuormitettavuus voi määräytyä muun kuin em. asennustapojen D1 tai D2 mukaan.

Jos liittymisoikeutta suurennetaan tai liittymisjohtoon tehdään muutoksia, vaatii tämä aina tapauskohtaisen tarkastelun, jotta voidaan varmistua vaatimusten toteutumisesta.

Liittyjän tulee rakennuttaa liittymisjohto omalla kustannuksellaan verkkoyhtiön esittämästä liittymiskohdasta eteenpäin. Liittymisjohto tulee asentaa koko matkaltaan standardisarjan SFS-6000 vaatimusten mukaisesti. Asennuksessa tulee huomioida eri asennustavat esim. maa-asennus ja kiinteistön sisäinen liittymisjohtoreitti. Eri asennustavoissa tulee huomioida niitä koskevat vaatimukset mm. mekaanisen- ja palosuojauksen osalta. Asennustapa vaikuttaa myös liittymisjohdon kuormitettavuuteen. Asennuksessa tulee varmistaa, että liittymisjohdon kuormitettavuutta ei ylitetä.

Liittymisjohdon reitti ja pituus kiinteistön sisällä suositellaan tehtävän mahdollisimman lyhyeksi. Rakennuksen sisään asennettavan liittymisjohto-osuuden osalta tulee huomioida SFS6000-8-801 kohta 801.42 Suojaus lämmön vaikutuksilta. Palokäyttäytymisen osalta luokittelematon kaapeli tai luokan Fca tulee sijoittaa rakennuksen sisällä omaan palo-osastoonsa. Muussa palo-osastossa pitää luokittelemattoman tai luokan Fca kaapelin pituuden olla mahdollisimman lyhyt ja kokonaispituus rakennuksen sisällä enintään 5 m. Carunan käyttämiä/toimittamia kaapeleita ei ole luokiteltu palokäyttäytymisen osalta.

Maa- ja vesistöasennuksissa tulee noudattaa standardissa SFS6000-8-814 (Täydentävät vaatimukset. Kaapelien asentaminen maahan tai veteen) esitettyjä vaatimuksia. Kaapelin asennussyvyys maassa tulee olla vähintään 0,7 m. Jos em. asennussyvyydestä poiketaan, tulee kaapelin suojauksessa noudattaa taulukossa SFS-6000-8-814.1 esitettyjä vaatimuksia liittymiskaapelin lisäsuojauksen osalta. Jos lisäsuojauksena käytetään suojaputkea, tulee yhteensopivuus varmistaa verkkoyhtiön edustajan kanssa.

Liittymispisteen ollessa ilmajohdon liittimet pylväällä, liittymisjohdon kiinnitys pylvääseen hoidetaan verkkoyhtiön tai verkkoyhtiön valtuuttamien urakoitsijoiden toimesta, siltä osin kuin asennustyö vaatii pylvääseen kiipeämistä. Tällöin asiakkaan urakoitsijan vastuulla on liittymisjohtotoimituksen osalta vain kiinnittää liittymisjohto pylvääseen maasta käsin tehtävältä osalta tarvikkeineen (sis. kaapelinsuojaraudan) ja varata liittymisjohtoa (noin 10 metriä) verkkoon kytkemistä varten. Urakoitsija kiinnittää liittymisjohdon pylvääseen suojaraudan osuudelta 1,5 metrin korkeudelle ja liikenneväylien varressa 2 metrin korkeudelle. Suojaraudan asennuksessa huomioitava, että suoja ulottuu vähintään 0,2 m maan pinnan alle. Menettely on sama myös muissa tilanteissa, jotka edellyttävät kiipeämistä verkkoyhtiön pylvääseen.

Suositeltavin mittauskeskus ja sen paikka on tontin rajalle sijoitettava ns. pihakeskus. Tällöin se soveltuu sellaisenaan rakennusaikaiseen ja lopulliseen käyttöön. Muita mittauksen sijoitusvaihtoehtoja ovat auringolta ja sateelta hyvin suojattu ulkoseinä tai tekninen tila, mistä on käynti suoraan ulos (lukitukset tarkemmin urakoitsijaohjeiden kohdassa Lukitukset).

Mittauskeskusta ei saa sijoittaa verkkoyhtiön pylvääseen. Mittauskeskusta ei myöskään saa asentaa lukittuun tilaan, kuten eteiseen, autotalliin, varastoon tai autokatokseen. Peruskorjattaessa, kun mittauskeskus uusitaan, mittauskeskus sijoitetaan kuten uusissa kohteissa.

Monimittarikohteissa mittaus on järjestettävä niin, että kaikki mittarit sijaitsevat samassa keskuksessa. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee kaikki yhden kokonaisuuden mittarit sijoittaa samaan tilaan, esimerkiksi kerrostalokohteissa rappukohtaisesti. 

Määräaikaisen sähköliittymän liitettävyys ja liittymiskohta sähköverkkoon on varmistettava urakoitsijapalvelustamme ennen kytkentää. 

Määräaikaisen sähköliittymän liittymiskaapelin tulee täyttää SFS 6000 mukaiset vaatimukset tilapäisille kaapeleille. Asiakkaan sähköurakoitsija vastaa tilapäisen verkon rakentamisesta liittymispisteeltä asiakkaan keskukselle. Väliaikaisen mittauskeskuksen voi sijoittaa maksimissaan 200 metrin säteelle liittymispisteestä. Määräaikaiselle liittymälle tulee rakentaa standardin SFS 6000-5-54 vaatimusten mukainen maadoitus.