Espoo kulkee energiamurroksen eturintamassa

Artikkeli 03.01.2023 klo 08:53
Espoo kulkee energiamurroksen eturintamassa
Parhaillaan koko maassa on käynnissä energiamurros. Carunan jakeluverkkoalueella energiamurroksen vauhti näkyy erityisesti lähes 300 000 asukkaan Espoossa. Suomen toiseksi suurin kaupunki siirtyy rivakasti pois fossiilisesta lämmityksestä ja sähköntuotannosta ja siirtyy sähköpohjaisiin ratkaisuihin.

Vuonna 2021 Espoon sähkökulutus oli 2,1 TWh ja huipputeho 470 MW. Kaupungin iso asukasmäärä, julkisen liikenteen ja yksityisautoiluin sähköistyminen sekä erilaiset voimalaitokset ja datakeskukset tarkoittavat merkittävää sähkönkulutuksen nousua. 

”Espoon sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan yli 50 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Kaupunki kuitenkin kulkee energiamurroksen kärjessä, ja muutos saattaa olla nopeampi ja suurempikin. Kaikki muutokset näkyvät jakeluverkossa kasvavana sähköntarpeena, minkä vuoksi verkkoa pitää kehittää tulevaisuuden tarpeisiin riittäväksi”, kertoo Carunan aluejohtaja Jukka Ihamäki. 

Samoilla linjoilla on Espoon kaupungilla kestävän energian kehittämispäällikkönä työskentelevä Elina Wanne. 

”Energiamurros näkyy selkeimmin maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä kaupungin omissa rakennuksissa. Energiainfrastruktuurin tulee olla sellainen, että se palvelee tiiviissä kaupungissa kaikkia toimijoita. Espoo on mukana EU-rahoitteisessa SPARCS-hankkeessa, jossa tutkitaan ja demonstroidaan innovatiivisia ratkaisuja älykkäiden ja kestävämpien energiaratkaisujen suunnitteluun ja käyttöönottoon. Kehittämistyö keskittyy kauppakeskus Sellon kortteliin Leppävaarassa sekä Lippulaivan kaupunkikeskukseen Espoonlahdessa, ja hankkeen oppeja viedään myös  Keran alueelle.” 

Ihamäen mukaan Espoossa on käynnissä selkeästi iso harppaus energiankäytössä.  

”Tämä ei näy pelkästään siinä, että kulutus lisääntyy, vaan myös energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi monissa kotitalouksissa on käytössä erilaisia lämpöpumppuratkaisuja, ja lisäksi eri kiinteistöissä kiinnitetään huomiota siihen, ettei lämpö karkaa tai käytössä on led-valaistus”, Ihamäki kertoo. 

Espoolaiset ovat myös kiinnostuneita aurinkoenergian tuottamisesta, sillä kaupungissa on 1 774 aurinkosähkön pientuottajaa. Aurinkopaneeliasennukset ovat Espoossa vuonna 2022 kolmikertaistuneet edellisestä vuodesta.

Datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä, mutta tuovat ratkaisuja kaukolämpöverkolle 

Toinen iso muutos Espoossa tapahtuu, kun kaukolämmössä siirrytään pois fossiilista polttoaineista. Espoolla onkin tavoitteena luopua kaukolämmön tuotannossa kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi suunnitteilla oleva datakeskus Hepokorpeen tuo uudenlaisia ratkaisuja kaukolämmölle, kun Fortum rakentaa datakeskuksen yhteyteen suuren mittaluokan hukkalämmön kierrätyksen kaukolämpöverkkoon. 

”Microsoft on julkaissut kolme megaluokan datakeskusta Carunan jakeluverkkoalueelle. Hepokorven datakeskus Espoossa ja kaksi muuta keskusta on tulossa Kirkkonummelle ja Vihtiin. Datakeskukset ovat merkittäviä sähkönkäyttäjiä. Caruna on mukana mahdollistamassa hankkeita rakentamalla alkuvaiheen sähköverkon, jotta hankkeet saadaan polkaistua käyntiin”, Ihamäki kertoo. 

Hepokorpea luvitetaan parasta aikaa, ja datakeskuksen on tarkoitus olla käytössä vuonna 2025. Kaupunki näkee datakeskuksen merkittävänä hankkeena paitsi 2030 hiilineutraalius -tavoitteen myös Espoon elinvoiman mahdollistajana. 

”Valmistuessaan Hepokorven datakeskus tuottaa päästötöntä kaukolämpöä Espoolle jopa 40 prosenttia tämänhetkisestä kaukolämmön käytöstä. Datakeskus tuo myös työpaikkoja ja toivottavasti rakentaa ympärilleen kaupungin elinvoimaan lisäävää osaamista ja yrityksiä”, Wanne kertoo. 

Caruna on valmistautunut Espoon kasvavaan sähkönkulutukseen monipuolisilla toimenpiteillä. Tärkein keino on koittaa ennustaa ja tunnistaa mahdollisimman hyvin tulevaisuuden tarpeita yksityisasiakkaille ja yhteiskunnalle. Jatkossa Espoon jakeluverkkoa tulee kehittää erityisesti suurjännitteisen eli 110 kV:n verkon osalta. 

”Toimenpiteitä on jo tehty, mutta samalla kun energiamurros kiihtyy, tulee myös meidän kiihdyttää verkon kehittämistä. Uusi kuuden kilometrin pituinen maakaapeli Leppävaarasta Sinimäkeen sekä Sinimäen sähköasema valmistuivat 2022 lopulla. Tämä on yksi osa jakeluverkon kehityksestä, joka poistaa pullonkauloja”, Ihamäki sanoo. 

Sähköinen julkinen liikenne luo ympärilleen valtavasti uusia asuinkeskittymiä 

Ihamäen mukaan Espoon energiankäytössä yksi merkittävä muutos liittyy liikenteeseen. Espoossa on yli  13 500 ladattavaa henkilöautoa, ja määrä on kaksinkertaistunut useana vuonna peräkkäin. 

”Sähköisellä liikenteellä on kuitenkin vielä varaa kiihtyä, etenkin julkisessa liikenteessä. Toistaiseksi kokonaisuuden kannalta puhutaan vielä pienistä määristä sähköautoja ja -busseja, joten tulevien vuosien aikana tullaan vielä näkemään isoja muutoksia. Esimerkiksi paketti- ja pienkuorma-autoliikenne voi sähköistyä myös kaupungeissa”, Ihamäki sanoo. 

Sähköiset julkisen liikenteen hankkeet, kuten Länsimetron jatko Espoonlahteen ja vuonna 2024 liikennöinnin aloittava Raide-Jokeri, on mitoitettu jakeluverkon kestävyydessä jo pitkä aika sitten.  

”Etenkin länsimetro ja sen alueen kasvulla Etelä-Espoossa on merkitystä sähkönjakelun kannalta, sillä metron yhteyteen rakennetaan huomattava määrä uusia kiinteistöjä. Loppupeleissä uusilla kiinteistöillä ja niiden sähkönkäytöllä on isommat vaikutuksen verkkoon kuin itse metrolla.” 

Espoo kulkee energiamurroksen eturintamassa

Lue lisää