
Yhteiskuntasuhteet
Yhteiskuntasuhdetoiminnalla tuemme suomalaisen yhteiskunnan sähköistymistä ja viemistä energiamurroksen läpi. Tavoittelemme toimivaa yhteistyötä päättäjien, median, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Tehtävänämme on myös kehittää Carunan julkisuuskuvaa ja toimia kumppanina yhteiskunnallisella kentällä.
Caruna on sitoutunut noudattamaan hyvän edunvalvontatavan suosituksia.
Sähköverkon kehittäminen on puhtaan siirtymän edellytys
Sähkönkäyttö kasvaa Suomessa nopeasti johtuen asiakkaiden kasvavista sähkönkäytön tarpeista sekä teollisuuden ja palveluntuotannon sähköistymisestä. Samalla sähkön tuotantorakenne muuttuu järjestelmän siirtyessä fossiilisista energialähteistä puhtaisiin tuotantomuotoihin. Muutos tarkoittaa valtavaa sähkönkäytön kasvua, mikä edellyttää huomattavia investointeja sähköverkkoon.
Sähkön toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta houkuttelevat investointeja Suomeen. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan vihreän siirtymän investointihankkeita onkin vireillä jo lähes 260 miljardin euron edestä, mistä valtaosa nojaa toimitusvarmaan, puhtaaseen sähköön. Vahvojen energiaverkkojen menestystekijöiden taustalla on ollut vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö. Myös EU-tasolla sähköverkkojen merkitykseen on viime aikoina herätty. Muun muassa Euroopan komissio, Eurooppa-neuvosto ja Kansainvälinen energiajärjestö arvioivat, että sähköverkot vaativat merkittäviä lisäinvestointeja, joista suurin osa tarvitaan ikääntyviin jakeluverkkoihin. Nämä viestit ovat vahvoja osoituksia siitä, että sähköverkot ovat avainasemassa EU:n tavoitteiden saavuttamisessa, ja että nyt on pakko toimia. Valitettavasti kotimaassa kehityssuunta on toisenlainen.
Sähköverkkoja valvovan Energiaviraston 1.1.2024 voimaan tulleiden jakeluverkkojen valvontamenetelmien vaikutukset ovat vakavat. Ne heikentävät verkkoyhtiöiden, kuten Carunan, investointikykyä. Valvontamenetelmät vaarantavat ennakoivaa ja suunnitelmallista verkon kehittämistä sekä lykkäävät kasvun mahdollistavia investointeja. Samalla heikennetään työllisyystilannetta, ja mahdollisesti menetetään yhteiskunnallisesti merkittävien elinvoima- ja teollisuushankkeiden toteutuminen Suomeen. Carunan investointitarve vuosille 2024–2036 on yli 2 miljardia euroa. Tätä ei ole mahdollista toteuttaa ilman valvontamenetelmien muutosta.
Uusien valvontamenetelmien rajoittama investointitaso tarkoittaa siirtymistä jakeluverkon ennakoivasta kehittämisestä reaktiiviseen toimintaan: investointeja käynnistetään vasta, kun tarpeet konkretisoituvat. Muutos johtaa väistämättä puhtaan siirtymän hidastumiseen. Sähkönjakelun toimintavarmuus heikkenee verkon reaktiivisessa kehittämisessä, koska verkon luotettavaan käyttöön tarvittava varakapasiteetti on nyt käytettävä uusien asiakkaiden liittämiseksi verkkoon. Investointeja joudutaan myös priorisoimaan hyvin tiukasti kasvun ja saneerauksen välillä, mikä johtaa sähköverkon korjausvelan kasvuun, ja riski toimitusvarmuuden heikkenemisestä kasvaa. Investoinnit vaativat ennakoivan ja kannustavavan toimintaympäristön lisäksi sujuvaa luvitusta, uutta osaamista, innovaatioiden hyödyntämistä sekä uudenlaisia taloudellisia kannustimia älykkäille ratkaisuille.
Samaan aikaan, kun osaa näistä menestystekijöistä on heikennetty, sähköistymisen yllättävä nopeus ja uudet kriittisen infran uhkakuvat ovat nostaneet huoltovarmuuden, resilienssin ja jatkuvan sähkön toimituksen keskiöön. Alati kehitettävä ja huollettava sähköverkko takaa sähköistyvän yhteiskunnan energiansaannin kaikkina hetkinä, myös suurten muutosten keskellä. Pahimmillaan liian alhaiset investoinnit energiajärjestelmään uhkaavat Suomen 2035 ilmasto-neutraalisuustavoitetta, joka nojaa hyvin paljon yhteiskunnan onnistuneeseen sähköistymiseen. Energiainvestointien toteuttaminen vie vuosia, ja energiamurrokselle asetettu aikataulu on erittäin kunnianhimoinen. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla hiilineutraalien ratkaisujen mallimaa, johon syntyy runsaasti uutta puhtaaseen sähköön nojaavaa teollisuutta ja hyvinvointia.
Kokonaisinvestoinnit ratkaisevat Suomen energiatulevaisuuden.
Viestit päättäjille
Vahvat jakeluverkot ovat kilpailuvaltti joka tuo elinvoimaa niin EU:lle, Suomelle kuin kunnille. Jakeluverkkoihin on investoitava ennakoiden, jotta voidaan mahdollistaa puhdas siirtymä ja parantaa huoltovarmuutta.
Energiaviraston uutta valvontamallia on muutettava, jotta se mahdollistaa verkkoyhtiöiden kriittiset investoinnit puhtaan siirtymän sekä toimitus- ja huoltovarmuuden varmistamiseksi.
Puhtaan energian jakeluun liittyvää luvitusta on nopeutettava ja virtaviivaistettava, jotta varmistetaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen aikataulussa.
Sääntelyn tulee olla ennakoitavaa ja mahdollistaa teknologiakehitys. Koska sähköverkkojen käyttöikä on vuosikymmeniä, verkkoregulaation tulee olla pitkäjänteistä.

Kun sähköä ei ole, sen kyllä huomaa
Huoltovarmuus vaatii konkreettisia toimenpiteitä, investointeja ja yhteistyötä. Luotettava sähkönjakelu on kriittinen tekijä toimivalle yhteiskunnalle, ja sen varmistamiseksi on välttämätöntä pitää huolta sähköverkkojen kehityksestä.

Jakeluverkkoinvestoinnit mahdollistavat puhtaan siirtymän
Suomessa on käynnissä ennennäkemätön energiamurros, kun siirrymme fossiilisista puhtaisiin energialähteisiin. Sähkönjakeluverkot ja niiden kehittäminen ovat tämän puhtaan siirtymän ytimessä. Jakeluverkkojen investointitarve on noin 1,2 miljardia euroa vuodessa, mistä Carunan osuus on noin 200 miljoonaa.

Euroopan mestaruus ei heltiä helpolla
Puhtaassa siirtymässä kyse ei ole vain ilmastotavoitteista, vaan talouskasvusta, kansallisesta ja eurooppalaisesta kilpailukyvystä sekä turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Siirtymässä onnistuminen on elinehto meille kaikille eurooppalaisille, ja kaikki keinot tässä onnistumiseen on käytettävä. Euroopan komissio ja neuvosto ovat nostaneet jakeluverkkoinvestointivajeen työlistalleen aivan uudenlaisella tavalla vuoden aikana, mikä on erinomainen asia.
Yhteyshenkilöt
Ota meihin yhteyttä!
Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)caruna.fi.