Sähköverkossa siirretään voimaa, joka voi olla vaaraksi, jos sen kanssa joutuu kosketuksiin
Sähkön siirtämiseen tarvittavat laitteet ja rakennelmat ovat kiinteä osa jokapäiväistä elämäämme. Ne ovat yhtä aikaa näkyvä ja huomaamaton osa ympäristöä.
Verkon omistaja huolehtii turvallisuudestamme muun muassa rakenteiden sijoittelulla ja huolellisella kunnossapidolla sekä noudattamalla laitevalmistajien ohjeita ja standardeja.
”Meillä on velvollisuus pitää verkon osat kunnossa. Kunnossapitokäsikirjassamme on määritelty muun muassa se, kuinka usein tarkastuksia ja huoltoja tehdään. Jos jonnekin tulee vikaa, meidän on vaaran välttämiseksi ja sähköjen palauttamiseksi asiakkaille korjattava se mahdollisimman nopeasti”, kertoo Carunan käyttöpäällikkö Jarmo Ström.
Jos sinne ei pääse, sinne ei pidä mennä - keltaiset varoituskyltit kertovat hengenvaarasta
Ihmiselle vaarallisimmat rakenteet sijoitetaan sinne, missä me emme kulje tai pääse. Kymmenien ja satojen kilovolttien jännitejohdot kulkevat pylväissä korkealla ilmassa tai syvällä maan alla. Muuntamoissa jännitteiset osat ovat pelti- tai betoniseinien sisällä lukollisten ovien ja aitojen takana. Älä siis kiipeä sähköpylväisiin, niissä on ylähäällä sähköiskun ja putoamisen vaara.
”Jakokaapeissa ja niitä muistuttavissa puhelinyhtiöiden telekaapeissa on jo aivan erilainen jännitetaso. Muuntamoiden ulkoseinien ja tällaisten kaappien koskeminen huomaamatta tai tahattomasti on vaaratonta”, Ström kertoo.
Jos muuntamon aita tai ovi repsottaa avoinna tai jakokaapin ovi on auki, on jotakin lähtökohtaisesti vialla. Silloin on syytä pysyä etäällä ja soittaa verkon omistajalle tai hätäkeskukseen.
Sama koskee tilanteita, joissa sähkölaitteista kuuluu jotakin poikkeuksellista ääntä.
”Tarkastamme rakenteiden kuntoa tietyin väliajoin emmekä saa reaaliaikaisesti tietoa kohteistamme. Siksi on hyvä, että ihmiset ilmoittavat tällaisista tilanteista. Näin he ovat kyllä hyvin tehneetkin”, Ström kehuu.
Usein on vaikea tietää, minkä sähköyhtiön verkostoon jokin rakennelma kuuluu. Hätänumerosta 112 tieto osataan välittää oikeaan paikkaan. Carunan vikapalvelu vastaa häiriökartan chat-palvelussa ja puhelinnumerossa 0800 1 95011 kellon ympäri.
Vaaratilanteet laukaisevat automaattisia turvamekanismeja
Sähkötapaturmat johtuvat siitä, että sähkövirralle avautuu kulkureitti, jota pitkin sen ei ole tarkoitus kulkea. Sähkö on puhtaasti fysikaalinen ilmiö, joka ei ota kantaa siihen, onko reitti tarkoituksenmukainen vai ei. Positiivisen ja negatiivisen varauksen välinen vetovoima on vastustamaton. Seurauksena voi olla sähköisku, valokaari tai tulipalo.
Sähköverkkoon on siksi sijoiteltu suojalaitteita, jotka automaattisesti keskeyttävät sähkön siirtymisen sellaiseen verkon osaan, jossa sähköä liikkuu väärään paikkaan.
”Jos vaikka tönäisee autolla vahingossa jakokaappia, niin siinä metalli koskettaa metallia ja sähkö pääsee liikkumaan väärään paikkaan. Silloin sähkö katkaistaan siitä muuntamosta automaattisesti”, Ström selittää.
Sähköisku sotkee sisäisen rytmimme
Sähköiskut aiheuttavat meille vaaraa, sillä hermojärjestelmässämme ja sydämessämme kulkee sähköisiä impulsseja, joita kehon ulkopuolelta tuleva sähkö häiritsee. Pahimmillaan sydämen rytmi menee kokonaan sekaisin.
Verkon turvamekanismit on suunniteltu ja sijoiteltu ihmisen fysiologian mukaan. Ihmisen elimistö kestää tietyn jännitetason ja meidän sähkönjohtavuutemme ja -vastuksemme tiedetään.
”Lievimmillään sähköisku voi tarkoittaa kutinoita ja lieviä palovammoja, mutta vakavimmillaan hengenvaaran. On aina kaikkein turvallisinta, ettei mene tahallaan koskemaan. Jos paikalla on vielä hengenvaarakyltti, se tarkoittaa, että jännitetaso on lähtökohtaisesti korkea”, Ström muistuttaa.
Pissa tekee pylväille pahaa
Jarmo Ström esittää vielä lempeän muistutuksen kaikille koiran ulkoiluttajille. Haistelevalle kuonolle jakokaapin kulma tai metallipylväs ei ole vaarallinen, mutta pissapaikaksi ne eivät sovi. Virtsa ei tee rakenteille hyvää.
”Olisi erittäin kohteliasta ja ystävällistä, että koiranomistajat eivät antaisi koiran pissata näihin muuntamoiden ja jakokaappien nurkkiin tai katupylväisiin. Niissä oleva alumiini ei kestä virtsaa vaan syöpyy, ja aikanaan sitten pettää”, Ström sanoo.