Kysymyksiä ja vastauksia sähkönjakelun hinnoittelusta
Miksi sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa?
Sähkönjakelusta vastaa aina paikallinen verkkoyhtiö, joka omistaa sähköverkon ja laskuttaa sen käytöstä. Tietyllä alueella asuvat asukkaat eivät voi itse valita sähkönjakelijaansa, vaan se määräytyy kodin, mökin tai muun kiinteistön sijainnin perusteella.
Jakeluyhtiö valvoo sähkönjakelun toimivuutta 24/7, vastaa verkkojen turvallisuudesta, kunnossapidosta sekä viankorjauksista sekä rakentaa verkkoa säänkestäväksi ja riittävän vahvaksi kasvavan sähkönkäytön tarpeisiin. Edellä mainitut tehtävät ovat lakisääteisiä ja edellyttävät alan yhtiöiltä suuria pääomia sekä vahvaa alan osaamista.
Sähkönjakelun kilpailuttaminen edellyttäisi rinnakkaisia sähköverkkoja, jolloin kiinteistöön tulisi sähkökaapeli kahdelta tai useammalta toimijalta. Ei ole järkevää saati kustannustehokasta, että monet yhtiöt rakentaisivat rinnakkaisia sähköverkkoja. Tämän vuoksi sähkönjakelu on säänneltyä. Sääntelyä tarvitaan, jotta sähkönsiirtohinnat pysyvät kohtuullisina ja sähkönjakeluliiketoiminta tehokkaana.
Sähkönjakelu onkin niin sanottu luonnollinen monopoli, jonka toimijoita valvoo työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Energiavirasto.
Suomalainen sähkölasku EU-vertailussa - kallista vai halpaa?
Eurooppalaisessa vertailussa suomalainen sähkönkäyttäjä pärjää varsin hyvin. Suomalainen maksaa sähköstään verrattain edullista hintaa, joskin maakohtaiset erot ovat suuria. Kotitalouskäyttäjien sähkön hinnat EU:ssa ovat korkeimmat Tanskassa (0,29 euroa/kWh) ja alhaisimmat Bulgariassa (0,10 euroa/kWh).
Suomalainen sähkönkäyttäjä maksoi vuonna 2020 kotitaloussähköstä (sisältäen energian, siirron ja verot) noin 0,18 euroa/kWh.
- Kerrostalo 0,19 euroa/kWh
- Omakotitalo tai rivitalo (kulutus noin 5 000 kWh/vuosi) 0,16 euroa/kWh
- Sähkölämmittäjä 0,12 euroa/kWh
Ostovoimaan suhteutettuna sähkön kuluttajahinta Suomessa kuuluu Euroopan edullisimpiin.
Lähde: Eurostat, Energiateollisuus
Miten sähkönjakeluyhtiöitä valvotaan ja miten yhtiöt toimivat?
Suomessa sähkönjakelusta asiakkaille vastaavat jakeluverkkoyhtiöt, joita on yhteensä 77.
Sähkönjakeluyhtiöiden toimintaa säätelevät sähkömarkkinalaki sekä laki sähkö- ja kaasumarkkinoiden valvonnasta. Valvoja on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Energiavirasto, jonka keskeisin työkalu on valvontamalli.
Miten Carunan toiminta rahoitetaan?
Caruna on ottanut ulkoista lainaa niin paljon kuin sitä voi saada, yhteensä velkaa on 2,5 miljardia euroa. Loput toiminnasta rahoitetaan omistajien sijoituksilla. Suhdetta voi verrata esimerkiksi asuntolainaan, jossa osa rahoituksesta tulee itseltä, osa rahoituslaitokselta.
Rahoituksemme on pyritty järjestämään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoituksen tavoitteena on taata pitkäaikaiset edellytykset toiminnalle ja varmistaa verkonparannusinvestointien toteuttaminen. Ulkoisten lainojen keskikorko vuoden 2020 lopussa oli 2,1 %.
Maksaako Caruna veroja Suomeen ollenkaan?
Caruna maksaa kaikki veronsa Suomeen. Yhteisöveron maksajana Caruna on sijalla 55 Suomen 100 suurimman veronmaksajan listalla (Lähde: Verohallinto, verotiedot vuodelta 2019, julkaistu 3.11.2020).
Caruna maksaa enemmän veroa kuin mikään muu Suomessa toimivasta 77 sähkönjakeluyhtiöstä. Vuonna 2021 yhteisöverojen määrä oli 10,7 miljoonaa euroa (2019 12,2 ja 2020 10,7 miljoonaa).
Sähkönjakeluyhtiö kerää ja tilittää valtiolle myös sähkö- ja arvonlisäverot, jotka asiakas maksaa sähkönsiirtolaskussaan. Verojen osuus asiakkaan koko sähkölaskusta on noin kolmannes ja siirtolaskusta noin puolet. Vuonna 2021 Caruna tilitti valtiolle 281 miljoonaa euroa asiakkailta kerättyjä sähkö- ja arvonlisäveroja.
Kuinka paljon Caruna maksaa korkoa ja osinkoa omistajilleen?
Omistajat ovat sijoittaneet Carunaan noin 800 miljoonaa euroa osakaslainana. Tämän suuruinen osakaslaina on edellytys, jotta loppuosa tarvittavasta rahoituksesta voidaan hankkia mahdollisimman tehokkaasti markkinoilta. Osakaslainasta maksetaan vuosittaista korkoa.
Osinkoa maksetaan, jos tilikauden tulos sen mahdollistaa. Caruna on maksanut osinkoa omistajilleen vain kerran yhtiön perustamisen (2014) jälkeen.
Sähkönjakelun sanastoa
Verkkopalvelu
Työskentelemme päivittäin asiakkaidemme sujuvan arjen puolesta. Toisinaan myrskytuulet ja ukkoset aiheuttavat keskeytyksiä sähkönjakeluun. Valvomme sähkönjakelun sujuvuutta 24/7. Korjaamme viat mahdollisimman nopeasti, turvallisuudesta tinkimättä. Huolehdimme sähköenergian mittauksesta ja tietojen toimituksesta markkinoille. Palvelemme asiakkaitamme useissa eri yhteydenottokanavissa.
Investoinnit sähköverkon parantamiseksi
Sähköverkkomme pituus on 88 000 km. Investointeja ohjaa ikääntyvän verkon saneeraus, toimitusvarmuuden kehittäminen sekä uudet kaava-alueet ja muut liittymät. Investointimäärät ovat tasaantuneet huippuvuosista, mutta ne muodostavat nyt ja jatkossakin merkittävän osan kustannuksista.
Sähkön hankinta
Carunalla on useita liittymispisteitä kantaverkkoon (Fingrid), muihin suurjännitteisiin jakeluverkkoihin tai voimalaitoksiin. Näiden kautta hankitaan Carunan verkossa edelleen jaettavaksi tai siirrettäväksi tarvittava sähkö, kun sitä ei tuoteta Carunan verkossa.
Suomessa kantaverkkomaksut laskutetaan osana sähkönjakelumaksua, osuus on noin 2,5 prosenttia koko energiamaksusta. Sähkönsiirtomaksusta se on noin 15 %.
Häviösähkö
Sähkönjakelusta syntyy myös häviöitä eli pieni osa tästä hankitusta sähköstä katoaa matkalle resistanssin (johtimen ominaisuus, joka vastustaa sähkövirran kulkua) takia.
Sähköjärjestelmässä kulutuksen ja tuotannon tulee olla koko ajan yhtä suuret. Tämän takia häviösähkömäärä ostetaan markkinoilta.