Kysymyksiä ja vastauksia sähkönjakelun hinnoittelusta

Sähkönjakelusta vastaa aina paikallinen verkkoyhtiö, joka omistaa sähköverkon ja laskuttaa sen käytöstä. Tietyllä alueella asuvat asukkaat eivät voi itse valita sähkönjakelijaansa, vaan se määräytyy kodin, mökin tai muun kiinteistön sijainnin perusteella.

Jakeluyhtiö valvoo sähkönjakelun toimivuutta 24/7, vastaa verkkojen turvallisuudesta, kunnossapidosta sekä viankorjauksista sekä rakentaa verkkoa säänkestäväksi ja riittävän vahvaksi kasvavan sähkönkäytön tarpeisiin. Edellä mainitut tehtävät ovat lakisääteisiä ja edellyttävät alan yhtiöiltä suuria pääomia sekä vahvaa alan osaamista.

Sähkönjakelun kilpailuttaminen edellyttäisi rinnakkaisia sähköverkkoja, jolloin kiinteistöön tulisi sähkökaapeli kahdelta tai useammalta toimijalta. Ei ole järkevää saati kustannustehokasta, että monet yhtiöt rakentaisivat rinnakkaisia sähköverkkoja. Tämän vuoksi sähkönjakelu on säänneltyä. Sääntelyä tarvitaan, jotta sähkönsiirtohinnat pysyvät kohtuullisina ja sähkönjakeluliiketoiminta tehokkaana.

Sähkönjakelu onkin niin sanottu luonnollinen monopoli, jonka toimijoita valvoo työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Energiavirasto.

Vertaillessa suomalaisen verkkopalvelun hintaa asiakaskohtainen verkon määrä huomioiden, kuuluu Suomi Euroopan halvimpien maiden joukkoon huolimatta haastavista olosuhteista. Pitkien yhteyksien ja harvaanasuttuna maana olemme onnistuneet rakentamaan ja kehittämään verkkoamme erittäin kustannustehokkaasti. Myös sähkönjakelun toimitusvarmuus on Suomessa eurooppalaisessa vertailussa suhteessa hintaan erinomaisella tasolla.

Ajantasaiset suomalaisten verkkoyhtiöiden hintatilastot löytyvät Energiaviraston nettisivuilta.

Suomessa sähkönjakelusta asiakkaille vastaavat jakeluverkkoyhtiöt, joita on yhteensä 77.

Sähkönjakeluyhtiöiden toimintaa säätelevät sähkömarkkinalaki sekä laki sähkö- ja kaasumarkkinoiden valvonnasta. Valvoja on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Energiavirasto, jonka keskeisin työkalu on valvontamalli.

Carunalla on ulkoista lainaa yhteensä 2,6 miljardia euroa. Loput toiminnasta rahoitetaan omistajien sijoituksilla. Suhdetta voi verrata esimerkiksi asuntolainaan, jossa osa rahoituksesta tulee itseltä, osa rahoituslaitokselta.

Rahoituksemme on pyritty järjestämään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoituksen tavoitteena on taata pitkäaikaiset edellytykset toiminnalle ja varmistaa verkonparannusinvestointien toteuttaminen. Ulkoisten lainojen keskikorko vuoden 2024 lopussa oli 2,4 %.

Omistajat ovat sijoittaneet Carunaan noin 800 miljoonaa euroa osakaslainana. Tämän suuruinen osakaslaina on edellytys, jotta loppuosa tarvittavasta rahoituksesta voidaan hankkia mahdollisimman tehokkaasti markkinoilta. Osakaslainasta maksetaan vuosittaista korkoa.

Caruna maksaa kaikki veronsa Suomeen. Yhteisöveroja Caruna maksoi 10,2 miljoonaa euroa vuonna 2024 (11,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, 6,3 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Sähkönjakeluyhtiö kerää ja tilittää valtiolle myös sähkö- ja arvonlisäverot, jotka asiakas maksaa sähkönsiirtolaskussaan. Verojen osuus asiakkaan koko sähkölaskusta on noin kolmannes ja siirtolaskusta noin puolet. Vuonna 2024 Caruna tilitti valtiolle 318 miljoonaa euroa asiakkailta kerättyjä sähkö- ja arvonlisäveroja.