Caruna asensi tuulihaukalle pesäpöntön voimajohtopylvääseen Espoon Leppäsillalla

Espoon Leppäsillan viljelypalsta-alueen vieressä kulkee Carunan 110 kilovoltin voimajohto, jonka pylvääseen Caruna asensi linnunpöntön tuulihaukalle. Tuulihaukan läsnäolo alueella lisää luonnon monimuotoisuutta ja vähentää tuhoeläimiä, jotka vahingoittavat istutuksia. 

2000-luvun alussa kantaverkkoyhtiö Fingrid tutki tuulihaukan pesintää voimajohtopylväissä. Tuolloin tuulihaukka oli silmälläpidettävä laji, joka kärsi sopivien pesäpaikkojen katoamisesta maisemasta. Pönttöjen ansiosta tuulihaukkojen määrät on saatu elpymään Etelä-Suomessa, ja nykyään tuulihaukka onkin elinvoimainen laji. Fingridin vuonna 2004 tekemien selvitysten mukaan voimajohtopylvääseen kiinnitetty linnunpönttö soveltuu tuulihaukalle pesimispaikaksi. 

Tuulihaukan kanta eri alueilla vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon saaliiksi kelpaavia myyriä siellä on, joten linnunpönttöjen sijainnilla voidaan vaikuttaa lintukantoihin. Maanviljelijät ja puutarhurit hyötyvät tuulihaukasta, sillä haukat voivat syödä pesimäkauden aikana satoja myyriä. 

“Idea tuulihaukan pöntölle voimapylväässä tuli Carunan yksityisasiakkaalta, ja toki haluamme mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden toteutumisen pylväsalueillamme. Haukka saa sähköpylväästä keinotekoisen pesäpuun eikä se vahingoita pylvästä”, kertoo Carunan strategia- ja innovaatiojohtaja Lasse Konttinen. 

Pöntön asennuksen teki Carunan urakoitsija Enersense. 

“Meillä ei ollut valmista mallia siitä, miten tällainen suuri pönttö asennetaan. Urakoitsijamme kanssa hetken pohdinnan jälkeen päädyimme ns. valokuitukiinnikkeisiin, joten kiinnitys kestää ainakin vuosikymmeniä. Turvallisuutta pohtiessamme päätimme lisätä toisen hengenvaarakyltin pylvääseen pöntön alapuolelle, jotta pönttö ei houkuta ketään kiipeämään pylvääseen”, Carunan kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa sanoo.