Carunan sidosryhmätilaisuudessa nollasta tehtiin asiaa
Sähköverkkojen kapasiteettia täytyy kasvattaa sekä älykkyyttä että joustoa lisätä siirto- ja jakeluverkoissa, koska puhdas energiantuotanto, erityisesti tuuli- ja aurinkovoima, kasvaa valtavaa vauhtia ja liikenne sekä lämmitys sähköistyvät.
”Emme halua, että aurinkovoimaa, sähkövarastoja tai latauspisteitä ei voida liittää verkkoon kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa on jo nähtävissä. Juuri tästä syystä horisontti sähköverkkojen kehittämiseen on pitkä, ja kehittämistä täytyy tehdä reilusti etupainotteisesti”, sanoo Carunan toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori.
Energiajärjestelmä on uudistettava seuraavien vuosikymmenien aikana saavuttaaksemme ilmastotavoitteet ja vahvistaaksemme energiaomavaraisuutta. Lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden käyttämät fossiiliset polttoaineet ovat helpointa ja kustannustehokkainta korvata suoraan sähköllä tai puhtaaseen sähköön pohjautuvalla vedyllä.
Energiamurroksen toteutumiseksi energiajärjestelmiin investoidaan ennätykselliset 150 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. Tähän kannustaa myös hallitusohjelma ja Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Jotta voimme olla toteuttamassa näitä tavoitteita, tarkoittaa se investointeja jakeluverkkoon systemaattisesti ja ennakoiden.
Millainen on työnteon tulevaisuus? Autioituvatko kaupungit toimistoista?
Kaupunkianalyytikko Tuija Pakkanen kertoi näkökantoja kestävään ja mielekkääseen työnteon tulevaisuuteen. Tuija Pakkanen pohditutti yleisöä miettimään muun muassa sitä, että jos tulevaisuuden tiimeissä olisikin robotti tiimiläisenä, niin millaista osaamista tiimienvetäjät silloin tarvitsevat. Sähköä tarvitaan, kun tulevaisuudessa käytämme monenlaisia älylaitteita. Älylaitteiden määrä ei ainakaan vähene, vaan tekoäly integroituu esimerkiksi aurinkolaseihin hyvinkin pian. Lasit voivat kertoa sinulle, kuka on henkilö, jonka kanssa keskustelet. Tämä tulevaisuus on jo lähellä.
Paneelikeskustelussa osallistujat esittivät omat toiveensa hallitusohjelmaan. Mukana keskustelemassa olivat Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, teollisuusneuvos Petteri Kuuva, kansanedustaja Jarno Limnéll sekä Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja Noora Neilimo-Kontio.
Iltapäivä huipentui biotekniikan tohtori Lauri Reuterin vivahteikkaaseen esitykseen siitä, miten ruoan uusilla tuotantomuodoilla voidaan vastata ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään. Kun ihmiskunnan pitää tuottaa 70 % enemmän ruokaa vuoteen 2050 mennessä, niin onko tämä mahdollista, jos ilmasto lämpenee ja olosuhteet muuttuvat? Lauri Reuter kävi läpi, miten aivan uudella tavalla voidaan tuottaa ruokaa peltojen sijaan bioreaktoreissa. Tämänkaltainen ruoantuotanto olisi täysin riippumatonta ympäröivistä olosuhteista. Puhtaan energian Suomessa uutta liiketoimintaa voisi tehdä uudenlaisella ruoantuotannolla.
”Ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä toivomme myös lainsäädännöltä ja regulaatiolta. Muutaman päivän sisään Energiavirasto julkaisee suuntaviivat valvontamenetelmistä seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi. Jos nämä valvontamenetelmät eivät kannusta tai mahdollista tarvittavia investointeja, ei hallitutuksen tavoite hiilineutraaliudesta 2035 tai kilpailukyvyn vahvistumisesta toteudu”, kertoo Noora Neilimo Kontio.