Mitä tapahtuu, jos väestö tuplaantuu? Caruna mallintaa tulevaisuuden Suomea
Ulkopuolisen silmin sähköverkko seisoo staattisesti paikallaan, eikä äkkiseltään uskoisi, kuinka paljon ympäröivä maailma siihen vaikuttaa.
“Kun ymmärrämme, miten toimintaympäristömme kehittyy, pystymme sähköverkkoyhtiönä paremmin auttamaan asiakkaitamme ja Suomea energiamurroksen läpiviemisessä ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Toni Jukonen.
Kysymyksiä, joihin tulevaisuuden mallintaminen vastaa ovat esimerkiksi
- Jos väestöennuste näyttää, että tietyllä alueella väestön määrä lisääntyy tulevaisuudessa, mitä se merkitsee energian kulutukselle?
- Jos uskomme, että tulevaisuudessa verkkoalueellamme on tietty määrä sähköautoja, mitä se merkitsee tehopiikeille?
- Mikäli poliittisten ohjeistuksien mukaan johonkin vuoteen mennessä pitää vähentää tietty määrä päästöjä, miten se vaikuttaa toimintaympäristöömme ja energian kulutukseen?
“Julkisen datan saatavuus ei ole ongelma. Tilastokeskukset ja kaupungit tuottavat väestöennusteita, Traficomilta saa ajoneuvodataa ja EU:n ja Suomen linjaukset tulevista tavoitteista ja ilmiöistä ovat julkisia”, Jukonen sanoo.
Väestöennuste, sähköautojen määrä ja uusiutuva energia vaikuttavat sähköverkkoon
“Carunalla on sähköverkkoyhtiönä käytössään paljon dataa esimerkiksi liittymämääristä, verkon tehoista sekä siitä, paljonko sähköä verkossa siirtyy. Kun nämä yhdistetään muiden tuottamaan dataan esimerkiksi sähköautojen tai lämpöpumppujen määristä, hiilineutraaliustavoitteista tai väestöennusteista, on mahdollista mallintaa tulevaisuuden Suomea”, sanoo Carunan asiakkuuspäällikkö Kosti Rautiainen.
Carunan asiantuntijat hyödyntävät hankkeen luomia näkymiä esimerkiksi sähköverkon suunnittelussa, verkon kehittämisessä, investoinneissa ja asiakastilausten suunnittelussa.
“Hankkeen tuottamien skenaarioiden perusteella voidaan esimerkiksi tehdä päätös siitä, minne pitää investoida, eli rakennetaanko jonnekin esimerkiksi sähköasema”, Rautiainen sanoo.
Jukosen mukaan tarkoitus on mallintaa ns. pahimmat mahdolliset tilanteet.
“Jos olemme tutkineet jotain, joka ei sitten tapahdukaan, pahin mitä menetämme, on projektiryhmän työaika. Jos taas emme tutki ja varaudu johonkin, joka sitten tapahtuukin, menetys voi olla suuri. Varaudumme, jotta osaamme tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa”, hän sanoo.
Carunan Paluu tulevaisuuteen –hanke on ensimmäinen sähkönjakeluyhtiön toteuttama tulevaisuuden mallintamishanke. Se alkoi loppuvuodesta 2022, ja se jatkuu vuoteen 2025.