Carunan vuosi 2019: Toimintavarman sähköverkon rakentaminen etenee paikallisesti

Caruna on suunnitelmallisesti toteuttanut mittavaa toimitusvarmuutta parantavaa investointiohjelmaa vuodesta 2013 alkaen. Vuoden 2019 aikana älykkään sähköverkon rakentaminen jatkui pääasiassa haja-asutusalueella toimivan Caruna Oy:n alueella. Sähköverkkoa rakennettiin maan alle säältä suojaan 3 800 kilometriä, josta Caruna Oy:n alueella 3 600 kilometriä. Sähköverkon kaapelointiaste nousi 56 (52) prosenttiin. 

Yhtiö on tähän saakka panostanut vahvasti keskijänniteverkon uusimiseen, jotta häiriötilanteissa mahdollisimman suuri määrä asiakkaita välttyisi pitkiltä sähkökatkoilta. Investointiohjelma on nyt noin puolivälissä. Jatkossa töiden painopiste siirtyy pienjänniteverkkoon eli asiakkaiden kotipihojen tuntumaan. 

”Tämä tarkoittaa myös sitä, että räätälöimme verkonrakennustapoja paikallisten tarpeiden mukaisesti. Sähkönjakelu asiakkaille harvaan asuttujen alueiden pienjänniteverkossa voidaan usein varmistaa myös muutoin kuin maakaapeloinnilla. Tarvitsemme myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät ole toistaiseksi jakeluverkkoyhtiöille mahdollisia, kuten sähkövarastoja tasapainottamaan verkkoa ja turvaamaan sähkön jakelua verkon vikaantuessa”, kertoo Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny.

Caruna pitää digitalisaation edistämistä tärkeänä tekijänä Suomen kilpailukyvyn turvaamisessa ja haluaa edistää sähkö-, valokuitu- ja katuvaloverkkojen yhteisrakentamista. Caruna testasi Telian kanssa onnistuneesti sähköverkon ja valokuidun yhteisrakentamista Lounais-Suomessa kuluneena vuonna ja jatkaa yhteistyötä myös vuoden 2020 aikana.

Pientuotannon edistämisellä positiivinen hiilikädenjälki

Caruna kantaa huolta ilmastonmuutoksen torjunnasta ja suomalaisen energiajärjestelmän riittävän nopeasta kehittämisestä tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Vuonna 2019 Caruna toteutti arvioinnin oman toimintansa vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yhtiön toimintaan. 

Yli kaksi kolmannesta Carunan hiilijalanjäljestä syntyy hankinta- ja toimitusketjussa. Verkonrakentamisessa käytettävät materiaalit muodostivat 40 prosenttia hiilijalanjäljestä. Vuonna 2019 Carunan yhteistyökumppani Kuusakoski Oy käsitteli noin 95 (81) prosenttia Carunan verkostoprojektien purkumateriaaleista. 

Selvityksessä arvioitiin myös hiilikädenjälkeä eli yhtiön toiminnasta aiheutuvia myönteisiä vaikutuksia. Hiilikädenjälkeen vaikutti eniten uusiutuvan energian liittäminen sähköverkkoon. Aurinkosähkön suosio jatkoikin kasvuaan, ja vuoden 2019 lopussa Carunan verkoissa oli jo noin 6 600 (4 100) aurinkosähkön pientuottajaa. 

”Suomi tarvitsee vahvat ja älykkäät sähköverkot, jotta päästötöntä, uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa paljon nykyistä enemmän ja jotta lisääntyvä sähkön käyttö on ylipäätään mahdollista. Suomen aurinkoenergian pientuotannosta noin 30 % on Carunan verkkoalueilla, tuulienergian kokonaistuotannosta noin 15 % on Carunan verkkoalueilla”, Yli-Kyyny kertoo.

Asiakastyytyväisyys parani huomattavasti

Carunan asiakastyytyväisyys parani merkittävästi vuoden 2019 aikana. Suositteluhalukkuutta mittaava vuoden 2019 keskimääräinen NPS-luku oli 24,2 (6,5). 

”Kuluneena vuonna toimme asiakkaillemme uusia, arjen sujuvuutta helpottavia palveluja. Lisäksi Carunan Asukaspalvelu jalkautui asiakkaidemme pariin sinne, missä verkkoa rakennetaan. On ilahduttavaa huomata, että vahva panostus asiakassuhteisiin tuotti tulosta ja asiakastyytyväisyytemme nousi selvästi”, Yli-Kyyny toteaa. 

Caruna Oy:n sähkönjakeluhintojen korotukset tulivat voimaan 1.11.2019 alkaen. Vaikutus laskun siirto-osuuden verolliseen loppusummaan korotuksen jälkeen oli keskimäärin 3,9 prosenttia. Caruna Espoo Oy:n verkkoalueella ei korotettu sähkönjakeluhintoja.
Carunan maksama yhteisövero kasvoi jälleen ja oli vuonna 2019 10,3 (6,3) miljoonaa euroa. Caruna-konsernin, Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n tilinpäätökset sekä Carunan vuosiraportti ovat luettavissa yhtiön verkkosivulta. Vuosiraportti sisältää myös GRI-standardien mukaisen yritysvastuuraportin.

Konsernin keskeiset taloudelliset (IFRS) ja operatiiviset tunnusluvut