Voimajohtoalueiden hyötykäyttö ja voimajohtoalueelle rakentaminen
Carunan omistamien voimajohtoalueiden lähelle rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua sekä lupa- ja lausuntopyyntöjen tekemistä ennakkoon. Rakentajan kannattaa huomioida, että Carunan verkkoalueilla on myös muiden yhtiöiden, kuten Fingrdin, omistamia voimalinjoja, joista Caruna ei vastaa.
Verkkoyhtiö lunastaa voimajohtoalueille käyttöoikeuden. Voimajohtoalueet voivat toimia esimerkiksi viher- ja virkistysalueina.
Tärkeintä voimajohdon osalta suhteessa muuhun maankäyttöön on, että sähköturvallisuus säilyy voimajohdon läheisyydessä. Hyödyntämällä voimajohtoalueita monipuolisesti, voidaan samalla vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumiseen.
Mikä on voimajohtoalue?
Voimajohto käsittää teknisen rakenteen lisäksi voimajohdolle lunastetun johtoalueen. Käyttöoikeus oikeuttaa verkkoyhtiön pitämään voimajohtorakennetta alueella, mutta samalla tämä asettaa rajoituksia maa-alueen käytölle johtoalueella. Verkkoyhtiö on lunastanut tähän maa-alueeseen käyttöoikeuden.
Johtoaukea
Johtoaukea on yleensä 26–30 metriä leveä alue. Käytännössä tämä johtoaukean leveys vaihtelee voimajohdoittain sen rakenteesta ja jännitetasosta riippuen. Johtoaukean tarkoitus on huomioida johtojen riippumat ja heilahdusvarat turvaetäisyyksineen sekä johdon huolto- ja korjaustöiden tilantarpeet.
Reunavyöhyke
Reunavyöhykkeellä tarkoitetaan aluetta, jossa puiden korkeutta rajoitetaan, jotta mahdollisesti puun kaatuessa tämä ei ulottuisi voimajohtoon. Johtoaukean ulkoreunoilla oleva reunavyöhyke on yleensä 10 metriä leveä alue, johtoalueen molemmilla puolilla. Reunavyöhykkeellä ei saa olla niin korkeaa puustoa, että puu ylettyisi alueelle, joka alkaa johtoaukean reunasta 10 metrin korkeudesta ja ulottuu siitä 45 asteen kulmassa poispäin johtokadusta ollen reunavyöhykkeen takareunassa 20 metriä.
Johto- sekä rakentamisrajoitusalue
Johto- sekä rakentamisrajoitusalue vaihtelee voimajohdon rakenteen mukaan. Rakennusrajoitusalue on lunastusluvassa määrättyjen rakennusrajojen välinen alue, johon ei saa rakentaa rakennuksia ja erilaisten rakenteiden sijoittaminen tälle alueelle vaatii voimajohdon omistajan luvan.
Pylväsala
Pylväsala tarkoittaa voimajohdon pylvään maanpäällisistä näkyvistä uloimmista rakenteista kolmen metrin päähän ulottuvaa suoja-aluetta, missä ei saa tai ole turvallista liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Voimajohtojen pylväsrakenteita on useita erilaisia, kuten harustamaton yksijalkainen pylväs ja oikealla harustettu kaksijalkainen pylväs. Pylväsalan etäisyydet tarkastellaan aina pylvään uloimmasta osasta. 110 kV voimajohtopylväiden pylväsperustukset ja maadoitukset sijaitsevat pylväiden läheisyydessä.
Rakentamiselle varatut alueet
Yleisesti voimajohtoalueelle voidaan esimerkiksi sijoittaa maisema- tai hernepelto, kasvimaa, marjapensaita, perinneympäristö (laidun, niitty, puinen aitarakenne jne.), kosteikko tai vaikkapa koirapuisto.
Voimajohtoalueelle ei kuitenkaan sovi laittaa pysyviä rakenteita tarvitsevia toimintoja tai voimajohdoille mahdollisesti vahinkoa aiheuttavia toimintoja kuten varastointi- ja lastaus, pallo- ja urheilukenttä, leikkipuisto tai tulentekopaikka.
Johtopylväiden rakenteiden väliin, pylväsalan suoja-alueelle, suoraan voimajohtojen alle tai viittä metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei sallita minkäänlaisia rakenteita tai laitteita. Ei, vaikka niille haettaisiin lupaa. Tämä on hyvä huomioida etukäteen.
Hyötykäyttö ja rajoitteet
Verkkoyhtiö lunastaa voimajohtoalueille käyttöoikeuden. Hyödyntämällä voimajohtoalueita monimuotoisesti voidaan samalla vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumiseen.
Voimajohtoalueet voivat toimia esimerkiksi viher- ja virkistysalueiden osina. Tärkeintä voimajohdon osalta suhteessa muuhun maankäyttöön on, että sähköturvallisuus säilyy voimajohdon läheisyydessä.
Jos voimajohdon johtoalueelle sijoitettavat rakenteet ovat myöhemmin haitaksi nykyistä voimajohtoa kunnossapidettäessä tai uusittaessa, ne on poistettava rakenteiden omistajan kustannuksella. Johdon omistaja ilmoittaa mahdollisesta poistotarpeesta hyvissä ajoin etukäteen.
Johtoalueelle rakentamisessa huomioitavia asioita ja tarkennuksia
Yleisesti johtoalueelle ei saa rakentaa rakennuksia ja yleisesti johtopylväiden rakenteiden väliin, pylväsalan suoja-alueelle, suoraan voimajohtojen alle tai viittä metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei sallita minkäänlaisia rakenteita tai laitteita.
Tietyt, johtoalueelle tulevat muun maankäytön välttämättömät, rakenteet kuten valaisimet, liikenneopasteet ja vastaavat voidaan kuitenkin sallia tietyin rajoituksin, joista voidaan esittää tarkennuksia lausunnossa. Tällöinkään rakenteet eivät saa ulottua pylväsalan alueelle tai viittä metriä lähemmäksi johtimia johtimien sivuilla tai sijaita suoraan niiden alla. Mainostaulujen yms. ylimääräisten rakenteiden rakentaminen ja sijoittaminen johtoalueelle on kiellettyä.
Johdon alla on otettava huomioon se seikka, että lumen ja jään aiheuttama kuormitus voi venyttää johtoja merkittävästi aiheuttaen joko johdon katkeamisen, eristerakenteiden rikkoutumisen tai lumen ja jääkuorman putoamisen johdolta ja aiheuttaa vahinkoa johdon alla olevalle omaisuudelle tai henkilöille. Näistä vahingoista ei verkkoyhtiö ole vastuullinen.
Maanpinnan ja johtimien välinen etäisyys ei saa korkomuutosten vuoksi pienentyä, joten maansiirrot ja läjitykset voimajohtopylvään läheisyydessä sekä johtoalueella on kielletty.
Jos voimajohdon johtoalueelle sijoitettavat rakenteet ovat myöhemmin haitaksi nykyistä voimajohtoa kunnossapidettäessä tai uusittaessa, ne on poistettava rakenteiden omistajan kustannuksella. Mahdollisesta poistotarpeesta johdon omistaja ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen.
Rakentamisluvan hakeminen Carunalta ja risteämälausunnot
Luvan hakeminen
Kun kaavoitus, rakentaminen tai muu toiminta kohdistuu Carunan 110 kV johtoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen, tulee hankkeeseen ryhtyvän (esimerkiksi maanomistaja tai viranomainen) tai hankkeen suunnittelijoiden olla yhteydessä Carunaan. Näin saat riittävät ohjeet voimajohdon huomioimiseen hankkeen suunnittelussa.
Johtoalueen käyttöoikeuden supistukset ja sähköalan turvallisuusmääräykset määrittelevät johdon keskilinjasta laskettuna alueen, jolle ei saa rakentaa rakennuksia tai niiden mittoja ja etäisyyksiä johdosta rajoitetaan.
Muiden rakenteiden, kuten autokatosten, teiden, lipputankojen, sähkö- ja puhelinjohtojen, vesijohtojen, viemäreiden ym. sijoittamiseen johtoalueelle, tarvitaan Carunan lupa. Lupa tarvitaan myös, jos johtoalueella sijaitsevaa aiemmin rakennettua kohdetta aiotaan muuttaa.
Risteämälausunnot
Risteämälausunto tulee pyytää aina kaivettaessa tai rakennettaessa rakenteita/rakennelmia johtoalueella. Rakenteita ja rakennelmia ovat esimerkiksi ajotiet, vesi- ja kaasuputkistot, aidat ja pylväät sekä autokatokset.
Hyötypuukasvatuksesta riittää ilmoitus Carunalle ja merkintä hyötypuiden kasvatusalueen molemmin puolin näkyvin kyltein sähköverkon varrella kulkevia raivaajia varten.
Risteämälausunto pyydetään ja lupahakemus toimitetaan sähköpostitse alueverkko(at)caruna.fi.
Toimita risteämälausuntoa pyydettäessä tai rakentamislupaa haettaessa seuraavat tiedot:
- yhteystiedot
- lähestymiskartta ja kartta hankkeen sijainnista voimajohtoon nähden
- kuvaus hankkeesta tai toiminnasta
- suunnitelmat (asemapiirrokset ym.)
- suunniteltu toteuttamisajankohta
Milloin lupahakemus tai lausuntopyyntö tarvitaan, milloin ei?
Lupahakemusta ei tarvita, jos
- Suunnittelet niittyä tai muuta vastaava maisemointiviljelyä
- Suunnittelet hyötykasvatusta esim. joulukuusiviljelmää tai muita alle neljämetrisiksi kasvatusaikana jääviä kasveja.
- Ilmoita Carunan asiakaspalveluun hyötykasvatuksesta ja merkitse se maastoon kyltein. Ilmoitus ja maastomerkinnät ovat vaatimuksena johtokadun hyötykäyttösitoumukselle.
- Jos kasvusto on kasvanut yli neljän metrin pituiseksi, sitoumus raukeaa ja johtokatu raivataan.
Hyötypuun kasvatuksesta riittää ilmoitus asiakaspalveluuumme asiakaspalveluun chat-palvelun kautta.
Huom. Pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin lupahakemuksen tarpeesta.
Lausuntopyyntö tarvitaan, kun alueelle rakennetaan esimerkiksi
- Tuuli- tai aurinkovoimaloita
- Aitoja tai kaiteita
- Valaisinpylväitä
- Liikennemerkkejä
- Teitä, katuja tai väyliä
- Pysäköintialueita
- Sähköautojen latauspisteitä
Rakentaminen evätään aina tietyissä tapauksissa
Kiellämme rakentamisen lähtökohtaisesti aina, kun lunastetun voimajohtoalueen johtoaukealle aiotaan rakentaa rakennuksia. Muita ei-sallittuja toimintoja ovat esimerkiksi varastointi-, kuormaus-, purku- ja varastointitoiminnot, tulentekopaikka ja polttonestejakelu.
Näissä tapauksissa rakentaminen on ehdottomasti kielletty ja siksi lupahakemusta ei kannata laittaa edes käsittelyyn. Lisätietoja saat Carunan kunnossapitotiimiltä alueverkko(a)caruna.fi.
Turvallinen työskentely voimajohtoalueella
Kun Carunan 110 kV johdon alla tehdään kaivu- tai rakennustöitä, koneet tai laitteen mikään osa ei saa ulottua pystysuunnassa kolmea metriä lähemmäs tai vaakasuunnassa viittä metriä lähemmäs Carunan johdon lähintä virtajohdinta. Koneilla ei saa ajaa tai kaivaa maata kolmea metriä lähempää pylväsrakenteita.