Uutishuone
Limit search
Caruna muistuttaa turvallisesta puunkaadosta sähkölinjojen lähellä
Kevään tullen moni suunnittelee piha- tai tienvarsipuiden kaatamista. Jakeluyhtiö Caruna muistuttaa, ettei sähkölinjojen vieressä kasvavia puita pidä kaataa omin päin. Puiden kaatamisen suorittaa aina ammattilainen.
Tunnista nollavika – se voi olla hengenvaarallinen
Nollavika on tilanne, jossa sähköverkon paluujohdin, nollajohdin, katkeaa, jolloin jännite voi nousta jopa 400 volttiin. 1980-luvun jälkeen rakennetuissa taloissa maadoitukset ovat yleensä paremmat, mikä pienentää nollavian aiheuttamia vahinkoja.
Minne kulutusta ja uusiutuvaa sähköntuotantoa mahtuu? Carunan kapasiteettikartta on nyt julkaistu
Uusiutuvan energian määrä Suomessa kasvaa kovaa vauhtia. Jotta uusiutuvaa energiaa pystytään jatkossakin lisäämään, tulee jakeluverkossa olla kapasiteettia ottaa tuotantoa vastaan. Carunan uudessa Kapasiteettikartta-karttapalvelussa voit tutustua siihen, millä Carunan jakeluverkon alueella on vielä tilaa uudelle keskijänniteliittymälle.
Turvallisuus ei ole enää vain kypäriä ja turvakenkiä - Badrap palkittiin tietoturvasta
Jakeluyhtiö Caruna jakaa on jo vuosia jakanut turvallisuuspalkinnon urakoitsijalle, joka on edistänyt turvallisuuskulttuuria. Tänä vuonna kumppanille jaettiin ensimmäistä kertaa palkinto myös tietoturvallisuudesta. Energiasektorilla tietoturvallinen ajattelu on kasvanut.
Turvallisuus työmailla on parantunut viime vuosina - Kaksi urakoitsijaa sai palkinnon työmaiden turvallisuudesta
Caruna palkitsee vuosittain turvallisuusasioissa ansioituneita kumppaneitaan, jotka ovat omalla toiminnallaan vahvistaneet oman yrityksensä turvallisuuskulttuuria tai rakentaneet uusia käytäntöjä, joilla turvallisuus pidetään luontevasti esillä jokapäiväisessä työssä. Viimeisen kolmen vuoden aikana poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus on puolittunut Carunan työmailla.
Carunalla ennakointi on lähes puolittanut tapaturmataajuuden – yleisin turvallisuushavainto liittyy liikkumiseen
Carunan työmailla ennakointi eli oman työn vaarojen tunnistaminen ja turvallisuushavainnot ovat lähes puolittaneet tapaturmataajuuden kahdessa vuodessa. Ennakoivien turvallisuushavaintojen määrä on tänä aikana moninkertaistunut.
Aurinkopaneelit töissä: uudenlainen energiayhteisöpilotti on vastannut odotuksia
Kesästä 2023 asti Joensuussa on pilotoitu uudenlaista energiayhteisöä. Kaksi opiskelijataloa muodostaa virtuaalisen energiayhteisön, jossa toisen talon aurinkopaneelien tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää molemmissa kiinteistöissä.
Ovatko hyvinvoinnin avaimet hukassa?
Tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tämän päivän ratkaisuilla. Ulkomaiset investoinnit Suomeen tuottavat verovaroja yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, kuten vanhustenhoitoon sekä puolustukseen. Viime aikoina investointeja on tehty etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, jotka kasvattavat siirrettävän energian määrää Suomessa. Työtä on tehty määrätietoisesti, sillä Suomessa sähkön hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista ja jakelukin pitkistä etäisyyksistä ja saaristosta riippumatta Euroopan seitsemänneksi halvinta.
Aurinkosähkön tuotantoteho ylitti 30 megawattia Espoossa – carunalaiset kävivät ilahduttamassa uutta sähköntuottajaa
Suomeen rakennetaan tuhansien aurinkopaneelien aurinkopuistoja, ja aurinkopaneeleista on tullut tavanomainen näky omakotitalojen katolla. Espoossa aurinkosähkön määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2020. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla ylitettiin jo 30 megawatin raja.
Kuka saa investoida Suomeen?
Sosiaalisen median kirjoituksia lukiessa tämä kysymys tulee usein mieleen. Kuten minäkin, moni toivoo suomalaisten sijoittavan enemmän Suomeen. Toivon myös, että yhä useampi sijoittaja tulisi Suomen ulkopuolelta. Olemme pieni kansantalous ja tarvitsemme lisää sijoituksia ympäri maailmaa. Jos ulkomaalainen investoija päättää sijoittaa tänne, on se osoitus Suomen onnistumisesta. Tämän tulisi olla ylpeyden aihe. Samalla meidän on hyväksyttävä, että yhtiöt saavat kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Ellei näin olisi, yhtälö olisi kestämätön.
Sivutus