Uutishuone
Limit search
Lohjalaisen tuotantolaitoksen hiilidioksidipäästöt pienenivät rutkasti - yhä useampi yritys sähköistyy
Monet teollisuuslaitokset siirtyvät tällä hetkellä öljylämmityksestä sähkölämmitykseen. Sähkönjakeluyhtiölle yhteiskunnan sähköistyminen näkyy ennen kaikkea liittymäkokojen kasvussa, kun vanhan sähköliittymän kapasiteetti ei enää riitä.
Ovatko hyvinvoinnin avaimet hukassa?
Tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tämän päivän ratkaisuilla. Ulkomaiset investoinnit Suomeen tuottavat verovaroja yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, kuten vanhustenhoitoon sekä puolustukseen. Viime aikoina investointeja on tehty etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, jotka kasvattavat siirrettävän energian määrää Suomessa. Työtä on tehty määrätietoisesti, sillä Suomessa sähkön hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista ja jakelukin pitkistä etäisyyksistä ja saaristosta riippumatta Euroopan seitsemänneksi halvinta.
Caruna rakentaa Turun saaristossa sähköliittymää poikkeuksellisella tavalla – "Meidän on tehtävä kaikkemme luontoa tuhoamatta"
Nauvossa on käynnistymässä poikkeuksellinen sähköliittymän rakennusprojekti, sillä alueella sijaitsee suojeltuja ja ainutlaatuisia kluuvijärviä. Rakentaminen vaatii suuntaporausta, jota käytetään yleensä pääasiassa teiden alituksessa. Lounais-Suomen saaristossa on paljon suojeltuja luontokohteita, ja sähköliittymän rakentaminen voi vaatia jopa vuoden selvitystyön.
Kuka saa investoida Suomeen?
Sosiaalisen median kirjoituksia lukiessa tämä kysymys tulee usein mieleen. Kuten minäkin, moni toivoo suomalaisten sijoittavan enemmän Suomeen. Toivon myös, että yhä useampi sijoittaja tulisi Suomen ulkopuolelta. Olemme pieni kansantalous ja tarvitsemme lisää sijoituksia ympäri maailmaa. Jos ulkomaalainen investoija päättää sijoittaa tänne, on se osoitus Suomen onnistumisesta. Tämän tulisi olla ylpeyden aihe. Samalla meidän on hyväksyttävä, että yhtiöt saavat kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Ellei näin olisi, yhtälö olisi kestämätön.
Destia palkittiin turvallisuudesta – Sinimäen sähköaseman työmaalla ei yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa
Caruna on rakennuttanut Espoon Sinimäkeen uuden sähköaseman, jolla mahdollistetaan Espoon kasvava sähkönkulutus ja tuetaan hiilineutraalin Espoon strategiaa. Työmaalla työskenteli lähes 300 työntekijää ja puhuttiin montaa eri äidinkieltä – siitä huolimatta turvallisuus pysyi erinomaisella tasolla.
Sähköverkon rakentamisessa otetaan huomioon luonnonsuojelualueet, liito-oravat ja hevostallit
Sähkönjakeluverkot edistävät siirtymää puhtaaseen energiajärjestelmään ja mahdollistavat Suomen hiilineutraaliustavoitteet. Carunan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon sähköverkon suunnittelusta asti.
Kaupungistuminen haastaa sähköjärjestelmäämme - aikaa ei ole hukattavaksi
Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sähkön kulutuksen kasvussa on kyse jostain ennennäkemättömästä. Odottelemalla emme pysty tähän muutokseen vastaamaan, kirjoittaa Carunan sähköverkkojohtaja Elina Lehtomäki.
Tavoitteena hiilineutraali Caruna 2025 – päästöjä vähennetään yhdessä kumppaneiden kanssa
Carunan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Suurin osa Carunan hiilijalanjäljestä syntyy hankinta- ja toimitusketjussa, jossa reilu kolmannes hiilijalanjäljestä aiheutuu verkon rakentamisessa käytettävistä materiaaleista.
Bengtskärin historiallinen majakka kytkettiin sähköverkkoon
Turunmaan saaristossa, ruotsinlaivan reittimatkan varrella, seisoo 1900-luvun alussa rakennettu Bengtskärin majakka. Tänä vuonna majakka liitettiin sähköverkkoon, ja ensimmäinen mantereelta tulevalla sähköllä toimiva pöytälamppu syttyi.
Häviösähkö painaa hiilijalanjäljessä - mutta mitä se oikein on?
Vuonna 2021 Carunan hiilijalanjälki oli 84,6 kt CO2. Se on pienempi kuin edellisvuosina. Hiilijalanjäljessä erottuu yksi tekijä: häviösähkö. Mitä ihmettä se on?
Sivutus