Uutishuone
Limit search
Minne kulutusta ja uusiutuvaa sähköntuotantoa mahtuu? Carunan kapasiteettikartta on nyt julkaistu
Uusiutuvan energian määrä Suomessa kasvaa kovaa vauhtia. Jotta uusiutuvaa energiaa pystytään jatkossakin lisäämään, tulee jakeluverkossa olla kapasiteettia ottaa tuotantoa vastaan. Carunan uudessa Kapasiteettikartta-karttapalvelussa voit tutustua siihen, millä Carunan jakeluverkon alueella on vielä tilaa uudelle keskijänniteliittymälle.
Turvallisuus ei ole enää vain kypäriä ja turvakenkiä - Badrap palkittiin tietoturvasta
Jakeluyhtiö Caruna jakaa on jo vuosia jakanut turvallisuuspalkinnon urakoitsijalle, joka on edistänyt turvallisuuskulttuuria. Tänä vuonna kumppanille jaettiin ensimmäistä kertaa palkinto myös tietoturvallisuudesta. Energiasektorilla tietoturvallinen ajattelu on kasvanut.
Epävakainen sää koettelee sähköverkkoja Pohjois-Suomessa ja Lounais-Suomen rannikolla alkuviikosta
Sääennusteet lupaavat runsasta sadetta, räntää ja tuulta Carunan verkkoalueille Lounais- ja Pohjois-Suomeen. Erityisesti ilmajohdoille ja puihin jäätyvä sade voi johtaa sähkönjakelun häiriöihin.
Ovatko hyvinvoinnin avaimet hukassa?
Tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tämän päivän ratkaisuilla. Ulkomaiset investoinnit Suomeen tuottavat verovaroja yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, kuten vanhustenhoitoon sekä puolustukseen. Viime aikoina investointeja on tehty etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, jotka kasvattavat siirrettävän energian määrää Suomessa. Työtä on tehty määrätietoisesti, sillä Suomessa sähkön hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista ja jakelukin pitkistä etäisyyksistä ja saaristosta riippumatta Euroopan seitsemänneksi halvinta.
Kuka saa investoida Suomeen?
Sosiaalisen median kirjoituksia lukiessa tämä kysymys tulee usein mieleen. Kuten minäkin, moni toivoo suomalaisten sijoittavan enemmän Suomeen. Toivon myös, että yhä useampi sijoittaja tulisi Suomen ulkopuolelta. Olemme pieni kansantalous ja tarvitsemme lisää sijoituksia ympäri maailmaa. Jos ulkomaalainen investoija päättää sijoittaa tänne, on se osoitus Suomen onnistumisesta. Tämän tulisi olla ylpeyden aihe. Samalla meidän on hyväksyttävä, että yhtiöt saavat kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Ellei näin olisi, yhtälö olisi kestämätön.
Mitä tapahtuu käytöstä poistetuille sähköpylväille?
Vanhojen sähköpylväiden kierrätystä ja elinkaarta seurataan Carunassa tarkoin, sillä ne sisältävät vaarallisia kyllästysaineita. Mitä vanhoille pylväille tapahtuu? Ketkä pylväitä voivat käyttää? Ja voiko niistä rakentaa vaikka puutarhapenkin?
Kaupungistuminen haastaa sähköjärjestelmäämme - aikaa ei ole hukattavaksi
Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sähkön kulutuksen kasvussa on kyse jostain ennennäkemättömästä. Odottelemalla emme pysty tähän muutokseen vastaamaan, kirjoittaa Carunan sähköverkkojohtaja Elina Lehtomäki.
Jos kaikki tekevät osansa joustotalkoissa, arjen mukavuus ei kärsi
Kun sähkön tuotantotavat muuttuvat, muuttuu myös suomalaisten tapa käyttää sähköä. Jousto on tullut jäädäkseen, mutta se on erityisen tärkeää, jotta selviämme tulevasta talvesta. Kun uusiutuva tuotanto ei jousta, käyttäjien jousto korostuu.
Sähkön huoltovarmuus edellyttää toimivia verkkoja – varautumistyötä on tehty jo pitkään, ja se jatkuu
Verkkoihin on panostettava jatkossakin. Tämän edellytyksenä ovat mm. riittävän sujuvat luvitusprosessit. Varmuus vaatii myös investointeja, sanoo Carunan käyttötoiminnan johtaja Jörgen Dahlqvist.
Kyberturvan riskienhallinta on keskeinen osa yrityksen kokonaisriskien hallintaa
Viime kuukausina, erityisesti joulukuussa, palvelunestohyökkäykset, tietomurrot ja kiristyshuijaukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Se on osoittanut meille kyberturvan riskienhallinnan ja ennakoivan toiminnan tärkeyden sekä varautumistarpeen.
Sivutus