Uutishuone
Limit search
Ovatko hyvinvoinnin avaimet hukassa?
Tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tämän päivän ratkaisuilla. Ulkomaiset investoinnit Suomeen tuottavat verovaroja yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, kuten vanhustenhoitoon sekä puolustukseen. Viime aikoina investointeja on tehty etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, jotka kasvattavat siirrettävän energian määrää Suomessa. Työtä on tehty määrätietoisesti, sillä Suomessa sähkön hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista ja jakelukin pitkistä etäisyyksistä ja saaristosta riippumatta Euroopan seitsemänneksi halvinta.
Caruna rakentaa Turun saaristossa sähköliittymää poikkeuksellisella tavalla – "Meidän on tehtävä kaikkemme luontoa tuhoamatta"
Nauvossa on käynnistymässä poikkeuksellinen sähköliittymän rakennusprojekti, sillä alueella sijaitsee suojeltuja ja ainutlaatuisia kluuvijärviä. Rakentaminen vaatii suuntaporausta, jota käytetään yleensä pääasiassa teiden alituksessa. Lounais-Suomen saaristossa on paljon suojeltuja luontokohteita, ja sähköliittymän rakentaminen voi vaatia jopa vuoden selvitystyön.
Kuka saa investoida Suomeen?
Sosiaalisen median kirjoituksia lukiessa tämä kysymys tulee usein mieleen. Kuten minäkin, moni toivoo suomalaisten sijoittavan enemmän Suomeen. Toivon myös, että yhä useampi sijoittaja tulisi Suomen ulkopuolelta. Olemme pieni kansantalous ja tarvitsemme lisää sijoituksia ympäri maailmaa. Jos ulkomaalainen investoija päättää sijoittaa tänne, on se osoitus Suomen onnistumisesta. Tämän tulisi olla ylpeyden aihe. Samalla meidän on hyväksyttävä, että yhtiöt saavat kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Ellei näin olisi, yhtälö olisi kestämätön.
Destia palkittiin turvallisuudesta – Sinimäen sähköaseman työmaalla ei yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa
Caruna on rakennuttanut Espoon Sinimäkeen uuden sähköaseman, jolla mahdollistetaan Espoon kasvava sähkönkulutus ja tuetaan hiilineutraalin Espoon strategiaa. Työmaalla työskenteli lähes 300 työntekijää ja puhuttiin montaa eri äidinkieltä – siitä huolimatta turvallisuus pysyi erinomaisella tasolla.
Kaupungistuminen haastaa sähköjärjestelmäämme - aikaa ei ole hukattavaksi
Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sähkön kulutuksen kasvussa on kyse jostain ennennäkemättömästä. Odottelemalla emme pysty tähän muutokseen vastaamaan, kirjoittaa Carunan sähköverkkojohtaja Elina Lehtomäki.
Bengtskärin historiallinen majakka kytkettiin sähköverkkoon
Turunmaan saaristossa, ruotsinlaivan reittimatkan varrella, seisoo 1900-luvun alussa rakennettu Bengtskärin majakka. Tänä vuonna majakka liitettiin sähköverkkoon, ja ensimmäinen mantereelta tulevalla sähköllä toimiva pöytälamppu syttyi.
Sinimäen sähköasema Espoossa on esimerkki vastuullisesta rakentamisesta
Sähkönjakeluyhtiö Caruna rakentaa Espoon Sinimäkeen uutta sähköasemaa, jolla mahdollistetaan Espoon kasvava sähkönkulutus ja tuetaan hiilineutraalin Espoon strategiaa. Sinimäen sähköaseman verkkokomponenttien ja muiden rakennusmateriaalien vastuullisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tuotteiden elinkaaren lopussa metallit pystytään kierrättämään noin 90 prosenttisesti.
Miten pitää kaikki mukana? - Onnistunut muutos vaatii henkilöstön osallistamista
Muutoksessa kuulluksi tulemisen tarve on suuri. Johdon ei tulisi koskaan viedä muutosta läpi yksin. Avain onnistuneeseen muutokseen on työyhteisön osallistaminen.
“Carunalla asioita tehdään yhdessä”
Noora Kärki on työskennellyt Carunalla vuodesta 2015 asti. Hän on edennyt vuosien varrella asiakaspalvelijasta prosessipäälliköksi. Mikä on saanut hänet jäämään yhtiöön?
Uratarinat: Kalle päätyi muodin parista palvelumuotoilijaksi sähköalalle. Mikä yllättävässä toimialavaihdoksessa houkutteli?
Palvelumuotoilija työskentelee paremman asiakaskokemuksen eteen Carunan omassa kehitystiimissä.
Sivutus