Uutishuone
Limit search
Puhdas siirtymä: yhteistyöllä kohti hiilineutraaliutta ja vahvaa kuntataloutta
Hallitusohjelmassa tavoitellaan rakentaa Suomesta puhtaan energian ja sen päälle rakentuvan teollisuuden sekä palvelujen suurvalta. Puhdas energia tarkoittaa ensisijaisesti kaiken sähköistymistä, ja vaatii siksi pohjaksi vahvoja sekä älykkäitä sähkön jakeluverkkoja. Puhtaan energian investoinnit luovatkin lähivuosina työtä ja tulovirtoja kunnille ja kaupungeille.
Suomalainen sähkönjakelu on edullista eurooppalaisessa vertailussa
Vastoin yleistä mielikuvaa Suomi erottuu keskimääräistä edullisempana ja laadukkaampana sähkönjakelun tarjoajana, kun verrataan Suomea Euroopan muihin maihin. Päättäjät Suomessa ovat siis tehneet hyviä, kauaskantoisia päätöksiä, jotta sähköä riittää laadukkaasti ja varmasti niin yrityksille kuin kansalaisille. Sattuman kaupasta ei ole kysymys, vaan sähkönjakelun luotettavuutta sekä huoltovarmuutta on parannettu investoinnein systemaattisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Työ ei kuitenkaan ole ohi, vaan päinvastoin.
Utelias asenne palkitaan uusilla opeilla
Carunalla olen päässyt näkemään ja oppimaan lähietäisyydeltä, miten energiamurros aiotaan selättää - onhan jatkuva sähkönsaanti nykypäivänä välttämättömyys.
Ovatko hyvinvoinnin avaimet hukassa?
Tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tämän päivän ratkaisuilla. Ulkomaiset investoinnit Suomeen tuottavat verovaroja yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, kuten vanhustenhoitoon sekä puolustukseen. Viime aikoina investointeja on tehty etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, jotka kasvattavat siirrettävän energian määrää Suomessa. Työtä on tehty määrätietoisesti, sillä Suomessa sähkön hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista ja jakelukin pitkistä etäisyyksistä ja saaristosta riippumatta Euroopan seitsemänneksi halvinta.
Kesätyöpaikka on oppimista varten
Verkostoanalyytikkona olen saanut seurata Suomen energiamurrosta aitiopaikalta. Analyytikon työssä suunnitellaan sähköverkkoa pitkälle tulevaisuuteen.
Diversiteetti ja inkluusio työelämässä: resepti organisaation menestykseen?
Nykypäivän liikkuvassa ja verkottuneessa maailmassa diversiteetistä ja inkluusiosta on tullut enemmän kuin muotisanoja. Ne ovat nyt olennainen osa organisaation menestystä, kirjoittaa Carunan vanhempi HR-asiantuntija Iris Åkerlund.
Kuka saa investoida Suomeen?
Sosiaalisen median kirjoituksia lukiessa tämä kysymys tulee usein mieleen. Kuten minäkin, moni toivoo suomalaisten sijoittavan enemmän Suomeen. Toivon myös, että yhä useampi sijoittaja tulisi Suomen ulkopuolelta. Olemme pieni kansantalous ja tarvitsemme lisää sijoituksia ympäri maailmaa. Jos ulkomaalainen investoija päättää sijoittaa tänne, on se osoitus Suomen onnistumisesta. Tämän tulisi olla ylpeyden aihe. Samalla meidän on hyväksyttävä, että yhtiöt saavat kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Ellei näin olisi, yhtälö olisi kestämätön.
Liikenne on sähköistymässä lähes kauttaaltaan – pullonkaula ei olekaan sähkön riittävyys
Käytännössä kaikki alle 200 kilometrin matkat logistiikasta julkiseen henkilöliikenteeseen sähköistyvät tällä vuosikymmenellä, kirjoittaa Carunan kehitysjohtaja Ville Karttunen.
Kaupungistuminen haastaa sähköjärjestelmäämme - aikaa ei ole hukattavaksi
Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sähkön kulutuksen kasvussa on kyse jostain ennennäkemättömästä. Odottelemalla emme pysty tähän muutokseen vastaamaan, kirjoittaa Carunan sähköverkkojohtaja Elina Lehtomäki.
Sähkön huoltovarmuus edellyttää toimivia verkkoja – varautumistyötä on tehty jo pitkään, ja se jatkuu
Verkkoihin on panostettava jatkossakin. Tämän edellytyksenä ovat mm. riittävän sujuvat luvitusprosessit. Varmuus vaatii myös investointeja, sanoo Carunan käyttötoiminnan johtaja Jörgen Dahlqvist.
Sivutus