Uutishuone
Limit search
Ovatko hyvinvoinnin avaimet hukassa?
Tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tämän päivän ratkaisuilla. Ulkomaiset investoinnit Suomeen tuottavat verovaroja yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, kuten vanhustenhoitoon sekä puolustukseen. Viime aikoina investointeja on tehty etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, jotka kasvattavat siirrettävän energian määrää Suomessa. Työtä on tehty määrätietoisesti, sillä Suomessa sähkön hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista ja jakelukin pitkistä etäisyyksistä ja saaristosta riippumatta Euroopan seitsemänneksi halvinta.
Kuka saa investoida Suomeen?
Sosiaalisen median kirjoituksia lukiessa tämä kysymys tulee usein mieleen. Kuten minäkin, moni toivoo suomalaisten sijoittavan enemmän Suomeen. Toivon myös, että yhä useampi sijoittaja tulisi Suomen ulkopuolelta. Olemme pieni kansantalous ja tarvitsemme lisää sijoituksia ympäri maailmaa. Jos ulkomaalainen investoija päättää sijoittaa tänne, on se osoitus Suomen onnistumisesta. Tämän tulisi olla ylpeyden aihe. Samalla meidän on hyväksyttävä, että yhtiöt saavat kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Ellei näin olisi, yhtälö olisi kestämätön.
Lippulaivan kaupunkikeskus on esimerkki älykkäästä energiankäytöstä
Vuosi sitten Espoonlahteen valmistui kauppa- ja lähipalveluiden keskus Lippulaiva. Lippulaivassa energiaratkaisut ja vastuullisuus on otettu vakavasti: rakennus on energiakäytön puolesta hiilineutraali, kauppakeskus lämpiää ja jäähtyy rakennuksen alla pöhisevällä geoenergialla, ja rakentamisvaiheessa on investoitu älykkäisiin energiaratkaisuihin.
Destia palkittiin turvallisuudesta – Sinimäen sähköaseman työmaalla ei yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa
Caruna on rakennuttanut Espoon Sinimäkeen uuden sähköaseman, jolla mahdollistetaan Espoon kasvava sähkönkulutus ja tuetaan hiilineutraalin Espoon strategiaa. Työmaalla työskenteli lähes 300 työntekijää ja puhuttiin montaa eri äidinkieltä – siitä huolimatta turvallisuus pysyi erinomaisella tasolla.
Sähköverkon rakentamisessa otetaan huomioon luonnonsuojelualueet, liito-oravat ja hevostallit
Sähkönjakeluverkot edistävät siirtymää puhtaaseen energiajärjestelmään ja mahdollistavat Suomen hiilineutraaliustavoitteet. Carunan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon sähköverkon suunnittelusta asti.
Espoo kulkee energiamurroksen eturintamassa
Parhaillaan koko maassa on käynnissä energiamurros. Carunan jakeluverkkoalueella energiamurroksen vauhti näkyy erityisesti lähes 300 000 asukkaan Espoossa. Suomen toiseksi suurin kaupunki siirtyy rivakasti pois fossiilisesta lämmityksestä ja sähköntuotannosta ja siirtyy sähköpohjaisiin ratkaisuihin.
Bengtskärin historiallinen majakka kytkettiin sähköverkkoon
Turunmaan saaristossa, ruotsinlaivan reittimatkan varrella, seisoo 1900-luvun alussa rakennettu Bengtskärin majakka. Tänä vuonna majakka liitettiin sähköverkkoon, ja ensimmäinen mantereelta tulevalla sähköllä toimiva pöytälamppu syttyi.
Voiko 800 sähköautoa ladata samaan aikaan? Muutaman vuoden kuluttua Keilaniemeen valmistuvassa pysäköintilaitoksessa voi
Keilaniemi on Espoon toimistorakennusten keidas. Muutaman vuoden kuluttua Keilaniemeen saapuminen omalla autolla helpottuu, kun YIT:n rakentama 1 600 paikkainen pysäköintilaitos otetaan käyttöön. Halliin on suunnitteilla 800 sähköauton latauspistettä.
Lisää älyä verkkoon - Varautuminen ja valvonta –hankkeessa tutkitaan, kuinka paljon sähköverkko voi joustaa
Aikoinaan sähkötekniikan luennoitsija kertoi, että sähköala ei ole seksikästä, ja alalle tarvitaan lisää osaajia. Yli kymmenvuotisen urani aikana pelikenttä on kuitenkin muuttunut mielenkiintoisemmaksi. Hyvänä esimerkkinä ovat projektit, joissa yhdistetään sähkö- ja datatieteiden osaamista.
Sinimäen sähköasema Espoossa on esimerkki vastuullisesta rakentamisesta
Sähkönjakeluyhtiö Caruna rakentaa Espoon Sinimäkeen uutta sähköasemaa, jolla mahdollistetaan Espoon kasvava sähkönkulutus ja tuetaan hiilineutraalin Espoon strategiaa. Sinimäen sähköaseman verkkokomponenttien ja muiden rakennusmateriaalien vastuullisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tuotteiden elinkaaren lopussa metallit pystytään kierrättämään noin 90 prosenttisesti.
Sivutus