Uutishuone
Limit search
Ovatko hyvinvoinnin avaimet hukassa?
Tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tämän päivän ratkaisuilla. Ulkomaiset investoinnit Suomeen tuottavat verovaroja yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, kuten vanhustenhoitoon sekä puolustukseen. Viime aikoina investointeja on tehty etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, jotka kasvattavat siirrettävän energian määrää Suomessa. Työtä on tehty määrätietoisesti, sillä Suomessa sähkön hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista ja jakelukin pitkistä etäisyyksistä ja saaristosta riippumatta Euroopan seitsemänneksi halvinta.
Kuka saa investoida Suomeen?
Sosiaalisen median kirjoituksia lukiessa tämä kysymys tulee usein mieleen. Kuten minäkin, moni toivoo suomalaisten sijoittavan enemmän Suomeen. Toivon myös, että yhä useampi sijoittaja tulisi Suomen ulkopuolelta. Olemme pieni kansantalous ja tarvitsemme lisää sijoituksia ympäri maailmaa. Jos ulkomaalainen investoija päättää sijoittaa tänne, on se osoitus Suomen onnistumisesta. Tämän tulisi olla ylpeyden aihe. Samalla meidän on hyväksyttävä, että yhtiöt saavat kohtuullista tuottoa sijoituksilleen. Ellei näin olisi, yhtälö olisi kestämätön.
Kaupungistuminen haastaa sähköjärjestelmäämme - aikaa ei ole hukattavaksi
Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sähkön kulutuksen kasvussa on kyse jostain ennennäkemättömästä. Odottelemalla emme pysty tähän muutokseen vastaamaan, kirjoittaa Carunan sähköverkkojohtaja Elina Lehtomäki.
Jos kaikki tekevät osansa joustotalkoissa, arjen mukavuus ei kärsi
Kun sähkön tuotantotavat muuttuvat, muuttuu myös suomalaisten tapa käyttää sähköä. Jousto on tullut jäädäkseen, mutta se on erityisen tärkeää, jotta selviämme tulevasta talvesta. Kun uusiutuva tuotanto ei jousta, käyttäjien jousto korostuu.
Sähkön huoltovarmuus edellyttää toimivia verkkoja – varautumistyötä on tehty jo pitkään, ja se jatkuu
Verkkoihin on panostettava jatkossakin. Tämän edellytyksenä ovat mm. riittävän sujuvat luvitusprosessit. Varmuus vaatii myös investointeja, sanoo Carunan käyttötoiminnan johtaja Jörgen Dahlqvist.
Bengtskärin historiallinen majakka kytkettiin sähköverkkoon
Turunmaan saaristossa, ruotsinlaivan reittimatkan varrella, seisoo 1900-luvun alussa rakennettu Bengtskärin majakka. Tänä vuonna majakka liitettiin sähköverkkoon, ja ensimmäinen mantereelta tulevalla sähköllä toimiva pöytälamppu syttyi.
Edessä muutto, talon rakentaminen, vai molemmat? Tee sähkösopimusasiat tässä järjestyksessä!
Talon rakentamisen ja muuton yhteydessä on monta tärkeää asiaa muistettavana. Listasimme sähköliittymään ja -sopimukseen liittyvät asiat, joihin helposti kompastuu kiireen keskellä.
Aleksi pitää huolen siitä, että suomalaisilla pysyvät valot päällä
Carunalla oli vuonna 2021 yli 88 000 kilometriä sähköverkkoa. Se on yli viidennes Suomen sähköverkoista. Verkkojen kautta sähköä kulkee 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Energiamurros tarvitsee innovaatioita, mutta samalla on huolehdittava perustekemisestä - eli siitä että sähkö kulkee häiriöttä.
Häviösähkö painaa hiilijalanjäljessä - mutta mitä se oikein on?
Vuonna 2020 Carunan hiilijalanjälki oli 142 kt CO2. Se on pienempi kuin edellisvuosina. Hiilijalanjäljessä erottuu yksi tekijä: häviösähkö. Mitä ihmettä se on?
Hyvästit öljylle ja kivihiilelle – Case Pohjolan Voima
Lokakuussa 2020 Kristiinankaupungin kaupunkikuvassa tapahtui muutos, kun vuonna 1983 rakennettu voimalaitospiippu purettiin. Suomen korkeimman savupiipun kaataminen sinetöi voimalaitoksen elinkaaren. Alueelle on muuttanut uusia toimijoita, joiden sähköntarpeeseen Caruna on vastannut.
Sivutus